Esittelin Kanta-Hämeessä sijaitsevaa, nykyään Hämeenlinnaan kuuluvaa Renkoa tarkemmin viime kevään postauksessa. Tuolloin lupasin tehdä Rengosta uuden postauksen kesällä, koska halusin esitellä lukijoille sen kesäisen Kirkkojärven ympäristön, joka vehreydellään ja kauneudellaan teki minuun aikoinaan vaikutuksen, kun ensimmäistä kertaa Rengon keskustassa ajelin. Uuden postauksen teko venähti syksyyn, mikä ei kuitenkaan sen kummemmin haittaa, sillä syksyn väreissä Renko on aivan yhtä kaunis kuin kesälläkin.
Rengon keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Rengon keskustassa Kirkkojärven ja Renkajoen väliin jäävällä kannaksella.


Alla oleva kuva on otettu Rengon keskustan läpi kulkevalta Rengonraitilta. Kahdeksankulmainen Pyhän Jaakon kirkko on rakennettu arvioiden mukaan 1400-luvun lopussa tai 1500-luvun alussa.

Alla oleva kuva on otettu toisesta suunnasta Rengonraittia. Kirkon kohdalla Rengonraitti tekee jyrkän mutkan.


Muurilankoskea ja sen upeaa ympäristöä oli syyskuisena sunnuntaipäivänä ihailemassa ja valokuvaamassa meidän lisäksemme muutama muukin.

Kosken yläjuoksulla sijaitseva punainen mökki näytti satumaiselta heijastuessaan tyyneen veteen.


Muurilankosken rannalla on pari penkkiä ja pöydän virkaa toimittaa iso puinen kaapelikela. Tyylikkäämmät kalusteet näin upealla paikalla eivät olisi yhtään pahitteeksi.

Vaikka tämän postauksen tarkoitus oli esitellä Rengon vehreyttä ja kauneutta, en voi olla mainitsematta, että osa Rengon bussipysäkeistä on päässyt valitettavan huonoon kuntoon, mikä taas ei voi olla vaikuttamatta paikan yleisilmeeseen.

Edellisessä postauksessani esittelin viihtyisän Rengon Pirtin, jossa emme tällä kertaa käyneet sisällä. Paikassa oli nyt katettu kesäterassi, joka vielä näin syyskuun puolivälissä näytti olevan käytössä.

Lopuksi esittelen vielä Rengossa sijaitsevan legendaarisen tanssilavan Sotkalinnan. Olen asunut Hämeenlinnassa vasta jokusen vuoden enkä ollut kyseisestä paikasta koskaan kuullutkaan, kunnes sain edelliseen Renko-postaukseeni pyynnön kirjoittaa paikasta. Kiitos pyynnön lähettäjän tulin tähän legendaariseen paikkaan nyt tutustuneeksi.
Sotkalinna
Rengon Finlandia-taloksikin kutsuttu Sotkalinna sijaitsee valtatie 10:n varrella noin kahdeksan kilometrin päässä Rengon keskustasta Turkuun päin. Lavan rakensi urheiluseura Länsi-Rengon Esa lahjoituksin ja talkoovoimin, ja se valmistui vuonna 1965. Sotkalinnan on suunnitellut Hämeenlinnan kaupunginarkkitehtina toiminut Heikki Aitola.

Sotkalinnan alue on lukittu, mutta paikalla sattui kaikeksi onneksi juuri olemaan Länsi-Rengon Esan pitkäaikainen puheenjohtaja Rauni Salo, joten pääsin ottamaan paikasta kuvia lähietäisyydeltä eikä minun tarvinnut tyytyä kurkkimaan aidan raoista. Rauni Salo oli aikoinaan keskeinen henkilö koko Sotkalinna-hankkeen takana, ja olikin mielenkiintoista päästä keskustelemaan paikasta henkilön kanssa, joka sen historian niin hyvin tuntee.

Sotkalinna muistuttaa kieltämättä aika lailla Finlandia-taloa. Kun ensimmäistä kertaa näin Sotkalinnasta kuvan, ajattelin heti, että se on saanut vaikutteita Finlandia-talosta. Kun sitten sain tietää, että Sotkalinna on valmistunut kuusi vuotta aikaisemmin kuin Finlandia-talo, aloin pohtia, olisiko Alvar Aalto mahdollisella Sotkalinnaan suuntautuneella tanssireissullaan saanut paikan arkkitehtuurista vaikutteita. Aalto kuitenkin piirsi Finlandia-talon jo vuonna 1962, vaikka se lopulta valmistuikin vasta vuonna 1971, joten tämäkään teoria ei voi pitää paikkaansa.
Sotkalinnasta tuli heti valmistuttuaan erittäin suosittu tanssilava, jonne tultiin joka puolelta maakuntaa tanssimaan Suomen suosituimpien artistien tahtiin. Paikan avajaistansseihin myytiin 2000 lippua, ja yleisöennätys tehtiin eräänä juhannusaattona, kun lippuja myytiin 4500.

Nimismiehen vaatimuksesta Sotkalinnaan rakennettiin myös putka, ja alkuvuosina sitä jouduttiin myös käyttämään.

Sotkalinnan kulta-aikaa kesti yli kymmenen vuotta, minkä jälkeen suosio alkoi vähitellen laantua. 1990-luvulla tanssilavasta huolehtimaan perustettiin Sotkalinna-säätiö, ja nykyään Sotkalinnassa tanssitaan joka kesä häitä. Myös varsinaisia tansseja järjestetään kuitenkin edelleen – kesällä 2017 Sotkalinnassa järjestettiin useat tanssit. Hieno paikka, ei voi muuta sanoa! Tähän legendaariseen paikkaan täytyy ehdottomasti tulla joskus tanssimaan.