Renko huhtikuisena viikonloppuna 2017

Renko on entinen Suomen kunta Kanta-Hämeessä. Vuonna 2009 toteutuneessa kuntaliitoksessa Rengosta tuli osa Hämeenlinnaa yhdessä Hauhon, Lammin, Kalvolan ja Tuuloksen kanssa. Renko on näistä entisistä kunnista Hämeenlinnaa lähimpänä: Rengon keskustasta on vain 15 kilometriä Hämeenlinnan keskustaan. Rengon asukasluku oli ennen kunnan lakkauttamista 2365.

Kävimme Rengossa ajelemassa huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna – sekä lauantaina että sunnuntaina. Olen käynyt Rengossa aikaisemmin muutaman kerran, ihan vain ajelemassa ja ihailemassa maisemia. Kun ensimmäistä kertaa tulin Rengon keskustaan alkukesällä muutama vuosi sitten, keskiaikainen kivikirkko ja sen ympäristössä avautuvat maisemat Kirkkojärvineen, Renkajokineen ja koskineen tekivät kauneudellaan minuun vaikutuksen. Harmaana huhtikuisena päivänä maisema ei tee aivan samanlaista vaikutusta kuin kauniina kesäpäivänä, mutta keskiaikainen kahdeksankulmainen kirkko näyttää yhtä mahtavalta vuodenajasta tai säästä riippumatta.

Kuten Hämeenkosken kohdalla oli jo puhetta, nämä kahdeksankulmaiset kirkot ovat Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa erittäin harvinaisia.

Rengon kirkko sijaitsee Kirkkojärven ja Renkajoen väliin jäävällä kannaksella. Alla olevassa kuvassa näkyy myös kirkon vieressä sijaitseva Härkätien museo, joka on Renko-Seuran ylläpitämä talonpoikaismuseo. Museosta voi lukea tarkemmin Matkalla kotimaassa -blogista.

Kirkon toisella puolella sijaitsee yksi Renkajoen seitsemästä koskesta, Muurilankoski, joka on satoja vuosia vanha myllypaikka. Viimeisin mylly purettiin 1970-luvulla. Renkajoesta ja sen koskilla sijainneiden myllyjen ja sahojen historiasta kiinnostuneiden kannattaa kuunnella tämä äänitiedosto.

Tutustuimme tällä visiitillä kolmeen Renkajoen koskista. Noin puolentoista kilometrin päässä Muurilankoskesta sijaitsee Hinkaloistenkoski. Myös tämä koski on vanha myllypaikka. Lisäksi paikalla on sijainnut saha. Puiden ympäröimä koski sammaleisine kivijalkoineen näytti jollakin tavalla satumaiselta.

Valtatie 10:n toisella puolella, Kuittilan kylässä sijaitsee Kuittilankoski, joka sekin on vanha mylly- ja sahapaikka. Kuittilankosken rannalta löytyy myös kota, jonka voi vuokrata käyttöönsä Kuittilan osakaskunnalta (kuittila.fi).

Historiallinen Hämeen Härkätie kulkee Kuittilan kylän halki. Kauniissa maisemissa aivan Härkätien varrella, noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Kuittilankoskelta, sijaitsee Härkätien Kynttilä.

Härkätien Kynttilä tarjoaa majoitusta ja juhlatiloja sekä toimii kesäkahvilana (harkatienkynttila.com). Välillä lounasta on tarjolla myös talvisaikaan. Nettisivujen perusteella paikka vaikuttaa todella mielenkiintoiselta: sieltä löytyy muun muassa yli tuhannen enkelin kokoelma, Arabia-astioiden näyttely sekä pieni matkamuistoputiikki.

Rengon sijainti Hämeen Härkätien varrella näkyy myös Rengon vaakunassa. Vaakunan härkä koristaa myös tervetuloa-kylttiä, joka on vastassa, kun valtatie 10:ltä käännytään Rengon keskustaan. Tässä kyltissä härkä tosin katsoo eri suuntaan kuin vaakunassa.

Rengon keskustasta löytyy valitettavasti myös samanlaisia suomalaisen arkkitehtuurin tyylinäytteitä kuin (lähes) kaikista muistakin Suomen kunnista.

Rengon kirjasto muutti entisen Haapamäen kansakoulun tiloista keskustaan 1990-luvun loppupuolella. Kirjasto on ollut lakkautusuhan alla, mutta saa nyt ilmeisesti ainakin toistaiseksi jatkaa toimintaansa. Suomessa on 2000-luvun kuntaliitosten jälkeen lakkautettu suuri määrä kirjastoja (Ylen uutinen aiheesta), mikä on sekä huolestuttavaa että surullista. Toivotaan kuitenkin, että renkolaiset saavat pitää kirjastonsa.

Rengon keskustan ravintolat

Päivittäistavarakauppoja Rengossa on yksi eli Sale. Ruokapaikkoja löytyy kaksi: Cafe Bar Rengia sekä Rengon Pizzeria Kebab. Cafe Bar Rengia sijaitsee Rengonraitilla 1960-luvulla rakennetussa liikehuoneistossa, jossa on aikaisemmin toiminut kauppa.

Rengia on sisältä huomattavasti viihtyisämpi kuin sen 1960-luvun arkkitehtuuria edustava ulkokuori antaa ymmärtää. Rengiassa on maanantaista perjantaihin tarjolla kotiruokalounasta (rengia.fi); iltaisin ja viikonloppuisin taas muun muassa hampurilaisia. Lauantaina iltapäivällä Rengiaan virtasi väkeä HPK:n peliä katsomaan, ja myöhemmin illalla oli alkamassa karaoke. Toisinaan ravintolassa kuullaan myös livemusiikkia. Muusikotkin ovat paikkaa näköjään kehuneet (muusikoiden.net).

Rengiaa vastapäätä, Rengonraitin toisella puolella, sijaitsee Rengon Pizzeria Kebab.

Myös Rengon Pizzeria Kebab on saanut netissä kehuja (lukijan arvio Hämeenlinna-otsikon alla). Söimme itsekin täällä ja lapsi totesi ruokailun jälkeen, että pitsa oli paras, jonka hän on koskaan syönyt.

Näiden (myös) ruokaa tarjoavien paikkojen lisäksi Rengossa on myös enemmän juomapuoleen keskittyvä Rengon Pirtti, joka on auki perjantaista sunnuntaihin. Rengon Pirtti on toiminut tässä 1940-luvulla rakennetussa talossa vuodesta 1969.

Rengon Pirtti on yksi niistä 132 baarista, jotka M. A. Numminen kiersi 1980-luvulla ja joista hän kirjoitti kulttimaineen saavuttaneen kirjansa Baarien mies. Olin kyllä kuullut tästä M. A. Nummisen baariprojektista ja kirjasta, mutta en tiennyt etukäteen, että Rengon Pirtti oli yksi näistä Nummisen kiertämistä paikoista.

Pirtti on tälle paikalla hienosti sopiva nimi. Sisustus on pirttimäisen kodikas – sanoisin jopa että tunnelmallinen.

Sunnuntaina iltapäivällä Rengon Pirtissä esiintyi englantilaislähtöinen muusikko Phil Carr.

Phil Carr esitti irlantilaisen ja englantilaisen folkmusiikin lisäksi omia sekä suomen- että englanninkielisiä kappaleitaan ja humoristisia versioita tunnetuista kappaleista. Tunnelma oli suorastaan kuin aidossa irlantilaisessa pubissa Irlannin maaseudulla.

Rengosta on tulossa uusi postaus kesällä. Haluan nimittäin esitellä lukijoille, jotka eivät tunne Renkoa, sen kesäisen Kirkkojärven ympäristön, joka minuun aikoinaan Renkoon ensimmäistä kertaa tullessani teki vaikutuksen. Renkoa tuntevat toki tietävätkin mistä puhun.