Piippola on entinen kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden 2009 alusta Piippolasta tuli osa Siikalatvan kuntaa yhdessä Pulkkilan, Kestilän ja Rantsilan kanssa. Piippolassa oli ennen kunnan lakkauttamista 1251 asukasta.
Piippola tunnetaan sen alueella sijaitsevasta Suomen keskipisteestä, jonka Suomen Kuvalehti vuonna 1958 määritteli. Keskipisteitä on kriteereistä riippuen muitakin, mutta Piippolan keskipiste on näistä varmastikin tunnetuin.
Olen kotoisin Piippolan naapurista Haapavedeltä, mutta siitä huolimatta Piippola ei ollut minulle entuudestaan kovinkaan tuttu. Piippola jää jonkin verran syrjään nelostieltä enkä edes tiedä, milloin olisin viimeksi käynyt Piippolan keskustassa. En enää muistanut, miltä Piippolan keskusta näyttää, joten tuntui siltä kuin olisin mennyt paikkaan ensimmäistä kertaa. Kiertelin Piippolaa ja sen naapuria Pulkkilaa lokakuisena perjantaina kamera ja sisko mukanani.
Kun Pulkkilasta saapuu Iisalmentietä Piippolaan, on Piippolan taajaman kohdalla tien vasemmalla puolella Shell Piippola. Muita kahviloita tai ruokapaikkoja, jotka olisivat auki koko viikon, ei Piippolassa olekaan. Neljänä päivänä viikossa auki olevan Ravintola Redtowerin esittelen alempana.
Piippolan Shell vaikuttaa varsin monipuoliselta paikalta. Huoltamo- ja kahviopalveluiden lisäksi paikassa myydään sekä pienkoneita että kukkia, ja Facebook-sivuilta huomasin, että Shellillä myös toisinaan tanssitaan karaokemusiikin tahtiin. Ei ihan mikä tahansa Shelli siis!

Piippolan kirkko sijaitsee Iisalmentien toisella puolella, keskustan läpi kulkevan Keskustien varrella. Kaunis puinen ristikirkko vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1770.

Kirkon kellotapulissa toimii nykyään kirkkomuseo.

Kirkon lähellä Keskustien alitse virtaa Lamujoki, joka on Siikajoen suurin sivujoki. Alla olevissa kuvissa on näkymä joen ylittävältä sillalta kumpaankin suuntaan.
Aivan joen lähistöllä sijaitsee Piippolan entinen kunnantalo, joka on rakennettu vuonna 1974. Kunnantalon toimintoja rakennuksessa ei enää ole; Siikalatvan kunnantalona toimii entinen Pulkkilan kunnantalo. Rakennuksessa on kuitenkin muuta toimintaa – esimerkiksi Piippolan apteekki.

Marraskuussa kunnantaloon on muuttanut tien toiselta puolelta vanhan Osuuspankin talosta myös Piippolan Asukastupa. Asukastupa toimi Osuuspankin tiloissa vuoden ajan, mutta oli lokakuussa meidän vierailumme aikaan jo lopettanut toimintansa vanhoissa tiloissa. Nyt marraskuussa asukastupa on avannut ovensa uusissa tiloissa, ja paikan nimi on samalla vaihtunut Kylätuvaksi. Kylätupa on kohtaamispaikka ja koko kylän yhteinen olohuone, jonka yhteydessä on kahvila- ja kirpputoritoimintaa ja jossa järjestetään kerhotoimintaa ja erilaisia tapahtumia. Toiminta alkoi osana Asukastupatoiminnan pilotointi Siikalatvalla –projektia, ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri myönsi Asukastuvalle toukokuussa terveydenedistämispalkinnon. Toivotaan, että tämä yhteisöllisyyttä ja asukkaiden elämänlaatua parantava toiminta menestyy myös tulevaisuudessa!


Kunnantalon vieressä sijaitsee Piippolan kirjasto, jonka yhteydessä toimii Pentti Haanpään museo.
Kirjailija Pentti Haanpää syntyi Leskelän kylässä vuonna 1905. Haanpään syntymävuonna Leskelä kuului vielä Pulkkilaan, mutta seuraavana vuonna kylä liitettiin Piippolaan. Pentti Haanpää eli siis valtaosan elämästään piippolalaisena, vaikka syntyikin pulkkilalaisena.
Piippolan kirjasto ja sen yhteydessä oleva museo ovat auki maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, joten emme päässeet tutustumaan museoon.

Piippolan keskustassa toimii kaksi päivittäistavarakauppaa: Sale ja K-Market.
Kauppojen lähistöllä Keskustien ja Leskeläntien kulmauksessa sijaitsee Piippolan työväentalo.
En tiedä, onko työväentalolla nykyään toimintaa. Jälkikäteen huomasin netistä, että Piippolassa toimii kuitenkin vireä nuorisoseura, ja nuoristoseurantalolla järjestetään muun muassa näytelmiä. Nuorisoseurantalo sijaitsee Iisalmentien toisella puolella Nuorisoseurantiellä.
Kun Keskustietä jatketaan työväentalolta eteenpäin, on tien vasemmalla puolella pian Pentti Haanpään koulu.
Pentti Haanpään koulu on alakoulu, jossa on tällä hetkellä 66 oppilasta. Piippola on Siikalatvan muodostaneista entisistä kunnista ainoa, jossa ei ole omaa yläkoulua, ja Piippolasta käydäänkin yläkoulussa Pulkkilassa.
Koulua vastapäätä toimii Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto, jossa voi opiskella muun muassa puusepäksi. Opisto on myös Suomen suurin vankilakoulutuksen tarjoaja.
Suunnilleen tässä kohtaa tien nimi muuttuu Keskustiestä Museotieksi. Kyseessä on todellakin museotieksi vuonna 1982 luokiteltu tie, joka kulkee Piippolan keskustasta Kärsämäen Saviselän kylälle. Tie on rakentunut 1700-luvulla kyläteistä ja poluista.


Museotie muuttuu pian Piippolan keskustan jälkeen hiekkatieksi. Tien nopeusrajoitus tuntuu erikoiselta. Minun on vaikea ymmärtää, kuinka tätä mutkittelevaa hiekkatietä voisi turvallisesti ajaa 80 kilometrin tuntivauhtia.
Sitten palaamme takaisin keskustaan päin ja käännymme työväentalon kohdalta Leskeläntielle. Kun Leskeläntietä on ajettu pari sataa metriä, on tien vasemmalla puolella ravintola Redtower. En todellakaan olisi osannut odottaa, että tällaisen kylätien varrelta, pellon reunalta, putkahtaisi yhtäkkiä näkyviin ravintola. Ja vielä varsin mielenkiintoinen sellainen.

Red Tower on avoinna neljänä päivänä viikossa eli perjantaista sunnuntaihin ja sen lisäksi keskiviikkoisin. Ruokalistalta löytyy pitsaa ja kebabia. Viihteen saralla tarjolla on usein karaokea ja välillä myös livemusiikkia. Paikan Facebook-sivuilta (Ravintola Redtower Karaoke Bar) huomasin, että tulevana viikonloppuna 17.11. esiintymään on tulossa Matti Nykänen.
Redtower on hauskasti sisustettu: eri tyylit ja kulttuurit ovat sisustuksessa sekaisin sulassa sovussa. Paikasta löytyy niin heinäseipäitä, amerikkalaisen populaarikulttuurin edustajien kuvia kuin itämaisia lamppujakin.


Kun Leskeläntietä jatketaan Redtowerin kohdalta noin kahdeksan kilometrin verran, saavutaan nelostien varrella sijaitsevalle Suomen keskipistepatsaalle, joka on pystytetty vuonna 1958.

Patsaan vieressä on Kairanmaan talo, joka on Leskelän kyläyhdistyksen toiminnan keskus. Talo on rakennettu vuonna 1897 ja siirretty tälle paikalle 1990-luvun lopussa. Taloa voi vuokrata vaikkapa juhlatilaksi. Paikassa on myös useana kesänä pidetty Piippolasta kotoisin olevan Juha Väätäisen taidenäyttely. Kairanmaa on Pentti Haanpään keksimä sana, joka tarkoittaa karua ja soista seutua Pohjois-Pohjanmaalla.
Talon pihapiiristä löytyy Suomen keskipisteen maamerkin lisäksi myös Pentti Haanpään muistopatsas, Isännät ja isäntien varjot, joka on saanut nimensä Haanpään vuonna 1935 julkaistun teoksen mukaan. Patsaassa on todella isäntiä varjoineen.

Lopuksi esittelen vielä Kairanmaan talon lähistöllä näkemäni kuovirauhasta ilmoittavan merkin, jollaista en koskaan aikaisemmin ole nähnyt.
Piippolan-vierailulle sattui valitettavan huono ilma, eikä mikään paikka tietenkään ole tällaisena harmaana päivänä edukseen. Aina en kuitenkaan voi odotella kauniita ja aurinkoisia päiviä, jos haluan tämän blogin edistyvän. Päivä sattui olemaan syyslomaviikon ainoa päivä, kun kuntien kiertämiseen oli mahdollisuus. Lupaan jossakin vaiheessa tehdä Piippolasta uuden, kauniin kesäisen postauksen, koskapa Piippolan lähistöllä Haapavedellä joka kesä vietän aikaa. Te lukijat voitte myös esittää toiveita siitä, mitä haluaisitte seuraavassa Piippola-postauksessa nähdä.