Arvokkaasta kartanostaan tunnettu Mustio kuuluu nykyään pääosin Raaseporin kuntaan. Ennen vuonna 2009 tapahtunutta kuntaliitosta Mustio oli osa Karjaata, ja olinkin ajatellut kirjoittaa Mustiosta Karjaan-postauksen yhteydessä. Karjaasta riitti kuitenkin kirjoitettavaa muutenkin, joten päädyin tekemään Mustiosta oman postauksensa.
Mustiolle perustettiin rautaruukki vuonna 1561 Kustaa Vaasan käskystä. Mustion kyläyhdistyksen sivuilla kerrotaan Mustion ruukin olevan ensimmäinen Suomeen perustettu rautaruukki. Muualta olen kuitenkin lukenut, että Siuntiossa sijaitseva Suitian ruukki olisi Suomen ensimmäinen rautaruukki. Suitian ruukin jäänteet löydettiin vasta vuonna 2007, eli Mustion rautaruukkia on ilmeisesti ennen tuota löytöä pidetty Suomen vanhimpana.
Mustion ruukinseurakunnasta perustettiin 1860-luvulla Mustion kunta, joka ei kuitenkaan virallisesti koskaan ollut oma kuntansa. Wikipediassa käytetään nimitystä laiton kunta. Kuitenkin esimerkiksi Suomen tilastollisen vuosikirjan väestötilastoissa Mustio tilastoitiin omana maalaiskuntanaan. 1920-luvulla Korkein hallinto-oikeus linjasi, että Mustio ei ole oma kuntansa, vaan osa Karjaata, ja liitos Karjaan maalaiskuntaan tapahtui lopullisesti seuraavan vuoden alusta. Kaikkea mielenkiintoista sitä oppii, kun etsii tietoa näitä blogipostauksia varten!
Sitten Mustion-vierailuumme: Vietimme Mustiolla heinäkuisena keskiviikkoiltana muutaman tunnin. Olimme tutustumassa Karjaan kirkkoon, kun huomasin kirkon ilmoitustaululta, että Mustion kirkossa oli juuri alkamassa konsertti. Niinpä päätimme saman tien ajella noin 16 kilometrin matkan Karjaan kirkolta Mustion kirkolle. Kirkon lisäksi kävimme kiertelemässä viereisen kartanon eli Mustion linnan tiluksia. Kirkossa en ollut käynyt koskaan aikaisemmin, mutta kartanossa ja sen puistoissa olen käynyt useita vuosia sitten.
Mustion varsinainen keskusta, jossa koulut (suomen- ja ruotsinkielinen alakoulu), päiväkodit, kirjasto ja ruokakauppa ovat, sijaitsee muutaman kilometrin päässä kartanon alueesta, aivan Hangontien kupeessa. Siellä emme nyt käyneet, enkä itse asiassa edes tiennyt, että Mustiolta tällainen keskusta-alue löytyy. Vierailumme jälkeen olen tutustunut Mustioon tarkemmin, ja se vaikuttaa kaiken kaikkiaan melko vireältä kylältä. Mustiolla on esimerkiksi vuodesta 2002 lähtien valittu vuoden mustiolainen, – henkilö, yhdistys tai yritys – joka on toiminut jollakin tavalla Mustion kylän hyväksi. Kyläyhdistyksen sivuilta voi lukea tarkemmin muun muassa Mustion palveluista.
Mustion kaunis pieni puukirkko sijaitsee pienellä kukkulalla idyllisessä maalaismaisemassa. Kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1761.
Konsertti, jonka houkuttelemana ajelimme Karjaalta Mustiolle, piti sisällään Midnight Melody -duon kaunista kantele- ja huilumusiikkia. Huilua soittaa kyseisessä duossa Pia Vilermo ja kanteletta Marja Turu. Kaunis saarnastuoli on peräisin 1660- tai 1670-luvulta.
Kirkon kauniista ja hartaasta tunnelmasta jatkoimme Hällsnäsintien toiselle puolelle Mustion kartanon alueelle, jonka viehättävässä miljöössä kaunis ja harras tunnelma jatkui.
Mustion linnana tunnettu kartano on valmistunut 1790-luvun alussa, ja se on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Tämä historiallisesti erittäin arvokas rakennus oli yhdessä vaiheessa jo romahtamispisteessä. Vuonna 1985 Magnus Linder osti takaisin lapsuudenkotinsa, joka 1940-luvulla oli Linderin vanhempien avioeron seurauksena myyty. Kartano oli vuosikymmenten saatossa päässyt erittäin huonoon kuntoon, ja Linder aloitti valtavan projektin kartanon ja koko alueen kunnostamiseksi ja palauttamiseksi entiseen loistoonsa. Linder onnistui myös hankkimaan takaisin suurimman osan kartanon alkuperäisistä kalusteista, jotka vuosien varrella olivat joutuneet eri puolille Suomea (HS:n uutinen aiheesta).
Kartano toimii nykyään museona. Museon lisäksi alueelta löytyy hotelli, ravintola, kokoustiloja, kesäteatteri sekä upea puisto. Mustion Linnan kartanohotelliin kuuluu viisi historiallista, 1800-luvulta peräisin olevaa rakennusta, joiden huoneet on kunnostettu moderneiksi hotellihuoneiksi.
Meidän vierailumme osui sen verran myöhäiseen ajankohtaan, että museo oli jo kiinni. Yksikseen tätä sisustukseltaan kustavilaista kartanoa ei muutenkaan pääse kiertelemään: kartanoon voi tutustua opastetulla kierroksella, joita kesäaikaan järjestetään useana päivänä viikossa muutaman kerran päivässä.
Päärakennuksen vieressä sijaitsee Edelfelt-niminen rakennus, joka on rakennettu 1800-luvulla Albert Edelfeltin piirustusten mukaan. Rakennus on nykyään yksi Mustion Linnan viidestä hotellirakennuksesta.
Hotellirakennukset ovat hyvin erityyppisiä.
Kartanon puisto teki minuun vaikutuksen – tuntui suorastaan satumaiselta käveleskellä puistossa. Olen käynyt puistossa edellisen kerran noin 15 vuotta sitten ja muistelen, ettei puisto tehnyt minuun tuolloin läheskään niin suurta vaikutusta kuin nyt. En tiedä, olenko itse vanhemmiten alkanut arvostaa tällaisia puistoja enemmän vai onko puisto nyt paremmassa kunnossa kuin tuolloin. Ehkä kumpaakin.
Tämä 1700-luvun lopulla perustettu puisto on Suomen suurimpia yksityisiä puistoja. Puisto rakennettiin alun perin barokkityyliin, mutta muutettiin 1800-luvun lopulla englantilaistyyliseksi puistoksi.
Osa patsaista aiheutti lapsessa kovasti hilpeyttä.
Kartano puistoineen sijaitsee aivan Mustionjoen äärellä. Aivan veden äärellä on kaunis huvimaja, ja joen toisella puolella olevalla kukkulalla näkyy linnan tornia muistuttava Temppeli-niminen rakennus.
Ritariromanttinen Temppeli rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. Puusta tehdyn rakennuksen ulkoseinät maalattiin muistuttamaan kiveä. Rakennus romahti jo 1900-luvun alussa, ja uusi Temppeli rakennettiin vuonna 2001.
Yksi puiston erikoisuus on veden päällä kelluva Lummepolku, jolta on varmasti hienoa ihailla lumpeita niiden kukinta-aikaan. Polku oli elämys, vaikka lumpeet eivät vielä kukkineetkaan. Lummepolun läheisyydessä pesii myös kyhmyjoutsenpariskunta.
Olisin mielelläni käveleskellyt puistossa pitempäänkin, mutta muu perhe alkoi jo hermostua ja vaati takaisin Tammisaareen majapaikkaamme (telttaan) palaamista. En siis pysähtynyt edes ottamaan kuvaa muutaman sadan metrin päässä, Salontien varrella, sijaitsevasta mielenkiintoisen näköisestä rakennuksesta. Hetken nettisurffailun jälkeen sain selville, että tuossa ohittamassamme rakennuksessa toimii hiljattain avattu yritys nimeltään Luomulinna. Luomumyymälän lisäksi paikassa on Kulttuurikahvila Kallas, josta saa arkisin lounasta. Kahvilassa myös järjestetään silloin tällöin iltaohjelmaa. Mielenkiintoisen tuntuinen paikka!
Mustio vaikuttaa kaiken kaikkiaan todella viehättävältä pieneltä kylältä. Tänne tulen varmasti poikkeamaan myös uudelleen.