Pyhäjärvi heinäkuussa 2017

Pyhäjärvi on Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kunta, joka sijaitsee aivan Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Asukkaita Pyhäjärvellä on noin 5400, ja se on vuoden 2017 alusta ollut Suomen toiseksi pienin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta. Pyhäjärven asukasluku on vähentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien: vuonna 1980 kunnassa oli asukkaita noin 8000.

Pyhäjärvi on minulle tuttu ja tärkeä paikka. Isäni on kotoisin Pyhäjärven Liittoperältä, ja siellä olen lapsuuden kesinä viettänyt paljon aikaa. Nykyäänkin käyn Pyhäjärvellä useita kertoja vuodessa mummun ja muiden sukulaisten luona. Tätä blogipostausta varten tutustuin nyt Pyhäjärveen kuitenkin paremmin ja kävin myös paikoissa, joissa en koskaan aikaisemmin ollut käynyt.

Pyhäjärvi tunnetaan Suomen suurimmasta ja Euroopan syvimmästä metallikaivoksesta, jonka päätuotteita ovat kupari ja sinkki. Lisäksi monet tuntevat kaupungin vuosittain järjestettävästä, merkittävästä nykytanssitapahtumasta Täydenkuun tansseista. Jos ei ole näistä kummastakaan kuullut, saattaa tuntea Pyhäjärven sen alueella sijaitsevasta suositusta taukopaikasta Vaskikellosta. Valtatie 4:n eli nelostien varrella sijaitseva Vaskikello on vuonna 1973 perustettu perheyritys, jossa voi syömisen ja tankkaamisen lomassa ihastella tuhansia eri kokoisia ja eri puolilta maailmaa olevia kelloja. Monia kelloista voi myös itse soittaa.

Joitakin vuosia sitten Vaskikello sai kilpailijan, kun Vaskikellontien toiselle puolelle nousi ABC. Tämä on varmasti vaikuttanut paikan kävijämääriin, vaikka heinäkuisena sunnuntaipäivänä Vaskikellolla tuntui kyllä riittävän väkeä ihan tungokseen asti.

Kun nelostieltä lähdetään Vaskikellontietä Pyhäjärven keskustaan päin, on tien oikealla puolella heti Vaskikellon jälkeen suosittu lavatanssipaikka Pyhäjärven Suurlava. Suurlavan avajaistanssit pidettiin juhannuksena 1964. Nykyään Suurlavalla tanssitaan lähes pelkästään naistentansseja kesätiistaisin.

Suurlavalta on noin viiden kilometrin matka Pyhäjärven keskustaajamaan Pyhäsalmeen, jota esittelen seuraavaksi. Pyhäsalmen jälkeen esittelen siitä muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa Pyhäjärven kirkonkylää.

Pyhäsalmi

Pyhäjärven kunnasta tuli kaupunki vuoden 1993 alusta ja samalla kunnan nimi muutettiin Pyhäsalmeksi sen keskustaajaman nimen mukaan. Parin vuoden jälkeen palattiin kuitenkin äänestyksen jälkeen entiseen Pyhäjärvi-nimeen. Sen jälkeen Pyhäsalmi on jälleen tarkoittanut vain kaupungin keskustaajamaa.

Pyhäsalmen pääkatuna voi pitää Ollintietä, jonka varrella suurin osa liikkeistä sijaitsee. Ollintien alkupäästä löytyy alla olevassa kuvassa näkyvä, pyhäjärvisen työn kunniaksi 1990-luvun alussa pystytetty monumentti. Nämä valtavat lohkareet on louhittu Pyhäjärven Ruotasella sijaitsevasta kaivoksesta.

Ollintien toisella puolella sijaitsee Pyhäjärven uimahalli. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto valitsi Pyhäjärven uimahallin vuonna 2013 vuoden uimahalliksi. Uimahallin mittava remontti valmistui pari vuotta sitten. Remontissa uusittiin suunnilleen kaikki muu paitsi allasosasto, joka remontoidaan lähitulevaisuudessa.

Uimahallin edustalla kulkee Tunturitie, jonka toisella puolella sijaitsee Pyhäjärven keskuskoulu. Keskuskoulussa toimivat sekä yläkoulu että lukio. Heinäkuussa koulun parkkipaikkaa oltiin kunnostamassa. Koulun pihalle on myös valmistumassa monipuolinen lähiliikunta-alue, joka on koulupäivien ulkopuolella kaikkien vapaasti käytettävissä.

Uimahallin lähellä, Ollintien toisella puolella on viehättävä Kahvila Karnevaali. Kahvila on perustettu vuonna 2011.

Hauskasti sisustettu kahvila on auki arkisin.  Kahvilan yhteydessä on käsityömyymälä, jossa on myynnissä yli 50 kädentaitajan töitä. Kahvilan yhteyteen on pari vuotta sitten tehty kokoustila, joka toimii kesäaikaan myös Pyhäjärven infopisteenä. Maanantaisin ja tiistaisin Hiijjen Pelimannit pyörittävät kahvilassa suosittua karaokepiiriä. Erittäin monipuolinen kahvila siis tämä Karnevaali!

Pyhäjärven uimahallin ulkomuoto kohentui remontin myötä eikä se enää näytä laatikolta kuten aikaisemmin. Näitä vähemmän viehättäviä laatikkotaloja löytyy kyllä Pyhäsalmesta edelleen. Yllä olevassa kuvassa näkyy tällainen kummassakin reunassa. Oikeassa reunassa näkyvän rakennuksen yläkerrassa toimii Punaisen Ristin ylläpitämä Lasikirppis ja alakerrassa Lähin Pizza.

Pyhäsalmen toinen pitseria sijaitsee aivan tämän pitserian lähellä, kun Ollintieltä käännytään Lasikirppiksen edestä Vanhalle Pyhäjärventielle.

Vasemmalla näkyvässä rakennuksessa toimii pitseria Blue Sky. Muistan, että rakennuksessa toimi joskus vuosia sitten Halpa-Halli. Nykyään Pyhäjärven Halpa-Halli sijaitsee muutaman sadan metrin päässä keskustasta lähellä Vaskikellontietä. Pyhäjärven kaksi muuta päivittäistavarakauppaa eli S-market ja K-market sen sijaan sijaitsevat aivan keskustassa Ollintien varrella.

Vanhalla Pyhäjärventiellä, lähellä entisen Halpa-Hallin taloa, on paikka, joka tuo minulle mieleen lapsuuden kesät. Muistan elävästi ihanat laatikolliset Jacky makupala -vanukkaita, joita täältä meijeriltä ostettiin.

Sitten takaisin Ollintielle. K-marketin kanssa samassa rakennuksessa toimii myös apteekki. Minulle jäi tältä kesältä erityisesti mieleen sekä K-marketissa että apteekissa saamani ystävällinen palvelu.

K-marketissa on tänä kesänä ollut myynnissä Iisalmessa pantua Pyhäjärvi Beach -olutta, joka on kuulemma tehnyt hyvin kauppansa, vaikka ei ihan halvimmasta päästä olekaan.

Kesäinen Pyhäsalmi on lukuisten istutusten ansiosta melko vehreän näköinen.

Yllä olevassa kuvassa vasemmalla näkyy osa rakennuksesta, josta ollaan piakkoin purkamassa noin puolet. Alla olevassa kuvassa näkyy kyseinen rakennus lähes kokonaan. Puoli, jossa S-market on, jää pystyyn, mutta toinen puoli on saanut purkutuomion. Heinäkuussa Kirjakauppa Kipa oli jo lopettanut toimintansa. Kukkakauppa Kukka-Marleena, R-kioski ja ja ravintola Myrskylyhty olivat vielä toiminnassa.

Myrskylyhty on viihtyisän tuntuinen ruoka- ja viihderavintola, ja onkin harmillista, että se joutuu nyt rakennuksen purkutuomion myötä lopettamaan toimintansa. Heinäkuussa ei ollut tietoa, ollaanko paikkaa aukaisemassa myöhemmin jonnekin muualle.

Yllä olevassa kuvassa näkyvässä kauneushoitola Marittassa muistan käyneeni useita kertoja lähemmäs kolme vuosikymmentä sitten, kun vietin enemmän aikaa Pyhäjärvellä.

Paikka, jossa edelleenkin usein käyn, on parin rakennuksen päässä sijaitseva keltainen puutalo, jossa toimii Vaateliike Kirsti. Tykkään kovasti tällaisista pienistä vaatekaupoista, ja täältä on vuosien varrella tarttunut monta mekkoa matkaan.

Myös ystävällinen asiakaspalvelu on asia, joka saa minut aina uudelleen palaamaan tänne ostoksille. En ole varmastikaan ainoa, joka näin ajattelee, sillä Vaateliike Kirsti on tänä vuonna valittu Pyhäjärvellä yleisön suosikiksi.

Vaateliike Kirstin oikealla puolella toimivan Kello Optiikan tiloissa toimii myös musiikkiliike. Harvemmista 5000 asukkaan maalaiskunnista – niin kaupunki kuin Pyhäjärvi onkin – löytyy musiikkiliikkeitä.

Vaateliikkeen vasemmalla puolella on grilliruokaa myyvä Namiska.

En ole koskaan aikaisemmin tullut käyneeksi Namiskassa, mutta paikka ei vaikuta lainkaan hassummalta.

Samassa rakennuksessa Namiskan kanssa toimi aikaisemmin Valintatalo, mutta liiketila on nyt tyhjillään. Tällaisissa rumissa, tyhillään olevissa liikehuoneistoissa on jotakin erityisen ankeaa.

Ollintien vastakkaiselta puolelta löytyy tori, jolle on muutama vuosi sitten rakennettu uusi esiintymislava.

Torin reunalta löytyy myös Pyhäjärven Pohtia edustaneen ja paikkakunnalla pitkään vaikuttaneen hiihtäjälegenda Helena Takalon patsas, joka on paljastettu vuonna 2006.

Kun torin kohdalta jatketaan Ollintietä pari sataa metriä, on tien oikealla puolella Hotelli Pyhäsalmi, jossa on sekä ravintola että pubin puoli. Ravintola toimii sekä ruoka- että viihderavintolana.

Hotellin lähellä, toisella puolella tietä on Pyhäjärven kaupungintalo.

Suunnilleen kaupungintalon kohdalta, toiselta puolelta Ollintietä, alkaa pieni Tikkalantie, jota pitkin pääsee läheiselle Lossinrannalle.

Sitten palataan takaisin Ollintielle. Hotellin lähellä olevasta liikenneympyrästä päästään Pyhäjärven asemalle, joka on Ylivieska-Iisalmi-radan varrella. Puinen asemarakennus on vuodelta 1924.

Rautatieaseman lähettyvillä on myös jonkin verran liikkeitä sekä linja-autoasema kahvioineen.

Samaisesta liikenneympyrästä, josta käännytään asemalle päin, käännytään myös kirkonkylälle vievälle tielle. Kirkonkylälle on Pyhäsalmesta matkaa viitisen kilometriä.

Pyhäjärven kirkonkylä

Pyhäjärven kirkonkylä oli kunnan palveluiden keskus 1920-luvulle asti. Nykyään kirkonkylällä ei ole enää yhtäkään kauppaa, mutta kaikenlaista muuta sieltä sen sijaan löytyy.

Kirkonkylällä sijaitsee – kuten olettaa voi – Pyhäjärven kirkko. Uusgoottilaista tyylisuuntaa edustava puukirkko on valmistunut vuonna 1897.

Kirkko on Pyhäjärven seurakunnan viides kirkko. Edellisistä kirkoista kaksi paloi lyhyen ajan sisällä. Kunnan kolmas kirkko paloi salaman iskettyä siihen vuonna 1895. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa saman tien, mutta kirkko tapuleineen ehti palaa jo ennen valmistumistaan. Samojen piirustusten mukaan rakennettu viides eli nykyinen kirkko valmistui, kuten jo mainitsin, vuonna 1897.

Aivan kirkon takana sijaitsee taiteilija Pauliaukusti Haapasen akvarellipaja Art Aukusti. Taiteilija sattui kaikeksi onneksi olemaan paikalla vierailuni aikaan, joten pääsin ihailemaan kauniita akvarelli- ja akryylitöitä ihan lähietäisyydeltä.

Kun Art Aukustista ja kirkolta lähdetään Pyhäjärventietä takaisin Pyhäsalmeen päin, opastavat tienvarren kyltit pian kääntymään oikealle Verkkorantaan ja kesäteatteriin. Verkkorannassa olen käynyt kerran muutama vuosi sitten, mutta se, että Pyhäjärveltä löytyy myös kesäteatteri, tuli minulle yllätyksenä, vaikka Verkkorantaan ajetaankin aivan kesäteatterin vierestä. Paikassa viimeksi ajellessani ajatukset olivat kuitenkin muualla kuin ympäristössä, sillä syy, jota varten Verkkorantaan tuolloin ajeltiin, oli pappani siunaustilaisuus.

Oli iloinen yllätys saada tietää Pyhäjärven kesäteatterista eli Teatteri Kesäheinästä. Kesäteatteritoiminta on nyt tosin muutaman vuoden tauolla.

Kesäteatterin rannalla sijaitsee paikallisen kyläyhdistyksen eli Pyhäjärven Kolmikanta ry:n kyläsauna. Kyläyhdistys on kunnostanut tämän kirkonkylän kansakoulun vanhan saunan talkoovoimin kymmenisen vuotta sitten.

Kesäteatterin vieressä sijaitsee Pyhäjärven kaupungin ylläpitämä Perinnepiha, jonka päärakennus on tämä 1860-luvulla rakennettu savolais-pohjalainen talonpoikaistyylinen maalaistalo. Paikkaa voi vuokrata vaikkapa juhlien järjestämiseen, kuten Melutalo-blogin kirjoittaja on tehnyt.

Aivan kesäteatterin vieressä on Pitokartano Verkkoranta, joka tarjoaa majoituksen lisäksi myös pito-, ateria- ja juhlapalveluja. Verkkoranta sijaitsee aivan järven rannalla, ja rannasta löytyy kaksikin saunaa sekä kota.

Kun Verkkorannasta lähdetään Pyhäsalmeen päin, on tien Pyhäjärventien varrella pian Pyhäjärven aikaisemman kirkon muistomerkki.

Vieressä, hieman kauempana tiestä, on vanhan hautausmaan muistomerkki. Puiden ympäröimässä paikassa oli jotenkin hyvin seesteinen ja harras tunnelma.

Kun matkaa jatketaan edelleen Pyhäsalmeen päin, on vasemmalla puolella pian Pyhäjärven kotiseutumuseo. Museo toimii vuonna 1866 rakennetussa viljamakasiinissa. Makasiiniin varastoisiin viljaa, joka katovuosien aikana pelasti monet pyhäjärviset perheet nälkäkuolemalta. Pyhäjärvi-seura osti viljamakasiinin kunnalta vuonna 1959 ja perusti rakennukseen kotiseutumuseon.

Museo on auki kesäsunnuntaisin. Satuin pääsemään museoon kuitenkin lauantaina, koskapa museossa käynti kuului sukukokouksen ohjelmaan. Koskaan aikaisemmin en ollut tässä museossa käynytkään.

Museon lähistöllä sijaitsee kyläyhdistyksen talkootyönä rakentama Väentupa. Väentupa on kyläläisten yhteinen kokoontumispaikka, jota voi myös vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin. Rakennuksen takaa löytyy kyläyhdistyksen ylläpitämä urheilukenttä. Täytyy sanoa, että Pyhäjärven Kolmikanta ry, johon kirkonkylän lisäksi kuuluvuat Emoniemi ja Pellikkaperä, vaikuttaa hyvin aktiiviselta kyläyhdistykseltä. Se onkin vuonna 2007 saanut valtakunnallisessa vuoden kylä -kilpailussa kunniakirjan tunnustuksena tuloksekkaasti työstä kylän elinvoiman hyväksi. Pyhäjärven vuoden kyläksi se on valittu kuusi kertaa ja Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi vuonna 2006. Tällainen yhteisöllisyyttä ja sitä kautta asukkaiden elämänlaatua parantava toiminta on aina hienoa!

Kun Väentuvalta käännytään Pellikantielle ja ajetaan noin neljä kilometriä, saavutaan Emolahden leirintäalueelle, jonka tässä vielä lopuksi esittelen, vaikka se ei Pyhäjärven kirkonkylään kuulukaan. Leirintäalueella on pitkä historia – se on perustettu lähemmäs 50 vuotta sitten.

Emolahdella on erinomainen hiekkaranta, jossa on lukuisat kerrat tullut käytyä. Ja muistanpa joskus vuosia sitten käyneeni Emolahdessa tansseissakin. Leirintäalueella on monipuoliset palvelut, ja siellä voi yöpyä ympäri vuoden.

Vaikka Pyhäjärvi oli minulle entuudestaan hyvinkin tuttu paikka, tutustuin tämän blogipostauksen myötä Pyhäjärveen aivan uudella tavalla. Pyhäjärvi ei kaiken kaikkiaan ole ollenkaan hassumpi pieni paikka. Koska Pyhäjärvellä tulee käytyä sen verran usein, tulen varmasti kirjoittamaan paikasta vuosien varrella vielä useammankin postauksen.