Kärsämäki pääsiäisenä 2017

Kärsämäki on noin 2700 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Kärsämäki on maanteiden risteyspaikka, jonka läpi kulkevat sekä Helsingistä Utsjoelle johtava valtatie 4 eli nelostie että Kokkolan ja Kajaanin yhdistävä valtatie 28. Kärsämäen läpi kulkee siis päivittäin suuri määrä ihmisiä.

Kärsämäki on minulle entuudestaan varsin tuttu paikka, koskapa olen naapurikunnasta Haapavedeltä kotoisin. Nykyään ajelen Kärsämäen läpi aina kotiseudulle lomalle tullessani tai sieltä takaisin etelään päin lähtiessäni, ja Kärsämäellä tulee usein pysähdyttyä tankilla tai kaupassa. Muilla asioilla siellä tulee kuitenkin harvoin käytyä. Pääsiäisenä vietimme nyt siskoni kanssa Kärsämäellä muutaman tunnin tähän sinänsä tuttuun paikkaan paremmin tutustuen.

Kun pohjoisesta päin saapuu Kärsämäelle, tien varressa on vastassa hauska kyltti.

Tämä kyltti toivottaa pohjoisesta päin tulevat matkailijat tervetulleeksi Kärsämäelle.

Kyltin toisella puolella mainostetaan tontteja.

Tontteja saa Kärsämäeltä halvalla.

Kärsämäen keskustasta löytyy kaksi päivittäistavarakauppaa eli K-market ja S-market, ja ruokapaikkoja on kaikkiaan viisi.

Liikekeskus Kärsämäki ja sen ympäristö

Liikekeskus Kärsämäki sijaitsee etelästä päin tultaessa heti keskusta-alueen alussa vasemmalla puolella tietä. Sitten edellisen, muutaman kuukauden takaisen visiittini, liikekeskukseen on avattu uusi kahvila-ravintola, Juustoportti. Juustoportti on 50 vuotta vanha maitotuotteita valmistava suomalainen perheyritys, jonka muut kahvila-ravintolat sijaitsevat Jalasjärvellä ja Mäntsälässä.

Pääsiäisenä Juustoportissa riitti väkeä. Kahvila-ravintolan yhteydestä löytyy herkkupuoti, jossa on muun muassa monenlaisia juustoja. Herkkupuodin vieressä on Pentikin pop up -liike.

Liikekeskus Kärsämäki.
Juustoportissa myydään monenlaisia juustoja, joita saa myös maistaa.
Juustoportin lehmiä.

Kahvila-ravintola on siisti ja sisustukseltaan nurkassa olevia hauskoja lehmiä lukuun ottamatta vähän turhankin neutraali.

Juustoportin ja Pentikin lisäksi liikekeskuksessa toimii muun muassa Alko. Myös kirjasto sijaitsee nykyään liikekeskuksessa, mikä on kätevää: kirjaston aukioloaikoina voi ruuan jälkeen pistäytyä kirjaston puolella lukemassa päivän lehdet.

Liikekeskuksen yläkerrassa toimii Hotelli Paanulinna. Myös koko liikekeskusta nimitetään usein Paanulinnaksi, vaikkei se missään vaiheessa ole liikekeskuksen virallinen nimi ollutkaan. Liikekeskus on rakennettu vuonna 2007, ja kun sitä suunniteltiin, siihen oli tarkoitus tulla jos jonkinlaista erikoisliikettä. En tiedä, minkä verran paikan ulkonäkö on vaikuttanut siihen, ettei siitä koskaan tullut sellaista vilkasta liikekeskusta kuin oli tarkoitus. Liikekeskus muistuttaa ulkoa päin lähinnä varastorakennusta, mikä on sääli, kun ajattelee, millainen määrä ihmisiä ja potentiaalisia asiakkaita Kärsämäen läpi päivittäin ajaa. Toisaalta Juustoportissa näytti nyt riittävän väkeä, joten ehkä paikan ulkonäkö ei ole kuitenkaan ollut pääasiallinen syy asiakkaiden vähyyteen. Kärsämäen kunnan rakennusmestarilta sain myös tietää, että liikekeskus on tarkoitus maalata jo tänä kesänä. Täytyy toivoa, että se maalataan jollakin Kärsämäen katukuvaa piristävällä värillä.

Liikekeskuksen vieressä sijaitsee Kahvila-Ravintola Paalupaikka, josta myös saa sekä aamiaista, lounasta että a la carte -aterioita. Burgereiden jauhelihapihvit valmistetaan paikallisesti tuotetun ylämaankarjan luomulihasta. Paalupaikka on ulkoa päin varsin huomaamaton ja jää helposti suuren liikekeskuksen varjoon. Ravintola on perustettu vuonna 2015, mutta minun täytyy myöntää, etten ollut ennen pääsiäistä koskaan huomannut koko paikkaa, vaikka olen monet kerrat ajanut nelostietä aivan paikan vierestä.

Kahvila-Ravintola Paalupaikka.

Sisältä Paalupaikka on huomattavasti viihtyisämpi kuin ulkoa päin voisi olettaa.

Tiskin takana Paalupaikassa työskentelevä kokki Aleksi Salonurmi.

Paalupaikasta voi myös varata sekä liikekeskuksessa toimivan hotelli Paanulinnan että liikekeskuksen takana sijaitsevan Hotelli Keskipisteen huoneita.

Hotelli Keskipiste.

Hotelli Keskipiste sijaitsee aivan liikekeskuksen takana, mutta on sen verran vaatimaton, että jää helposti huomaamatta.

Liikekeskuksen edessä, aivan nelostien vieressä, on hollantilaisen tuulimyllyn pienoismalli, jonka siivet saa pyörimään kahdella eurolla.

Hollantilaisen tuulimyllyn pienoismalli Kärsämäellä.

Tuulimyllyn sisäseiniltä löytyy lehtileikkeitä, jotka kertovat tuulimyllyn hauskan tarinan. Kun Hollannin prinsessa Beatrix (nyt jo kruunusta luopunut entinen kuningatar) vuonna 1938 syntyi, pienessä Roermondin kaupungissa sijaitsevan tyttökoulun oppilaat lähettivät prinsessan syntymän kunniaksi taivaalle 40 ilmapalloa. Kaksi yhteensidottua ilmapalloa laskeutui muutamaa päivää myöhemmin Kärsämäelle, ja Kärsämäki oli tuolloin uutisotsikoissa ympäri maailmaa.  Tuulimyllyn pienoismalli pystytettiin Kärsämäelle vuonna 2012, ja sen ovat rakentaneet Haapaveden ammattikoulun opiskelijat.

Muita ravintola- ja majoituspalveluja Kärsämäen keskustassa

Juustoportin ja Paalupaikan lisäksi Kärsämäeltä löytyy myös pitseria sekä lounaskahvila. Myös Teboilin kahvilasta saa lämmintä ruokaa.

Pizzeria Amara sijaitsee tien varressa aivan keskellä kylää.

Pizzeria Amara.

Keitto- ja salaattilounasta tarjoava kahvila Paakarin Pysäkki sijaitsee keskusta-alueen alkupäässä pohjoisesta päin tultaessa. Paakarin Pysäkin leipomotuotteet valmistaa samassa yhteydessä toimiva Wanhakosken leipomo. Täältä on tullut useasti haettua tuoretta leipää ohi kulkiessa. Paikasta löytyy myös putiikki, jossa myydään monenlaisia lahjatavaroita ja herkkuja.

Paakarin Pysäkki.

Nelostien toisella puolella on Suomelan leirintäalue, josta löytyy kahdeksan mökkiä sekä asuntovaunu- ja telttapaikkoja. Joskus aikoinaan Suomelassa oli eläimiäkin; muistan lapsuudesta paikan Maija-aasin. En tiedä, milloin tämä toiminta on loppunut.

Suomelan leirintäaluetta.
Suomelan leirintäalueen mökkejä.

Osa mökeistä on tällaisia tunnelmallisia aitan näköisiä rakennuksia. Takapuolelta löytyy pienet ikkunat, joten aivan ilman luonnonvaloa ei näissäkään tarvitse olla.

Kärsämäen yöelämä on pääasiassa yhden paikan, eli keskustassa sijaitsevan Jone’s Bar Viihderavintolan harteilla.

Jone’s Bar Viihderavintola.

Jone’s Barissa on Facebook-sivujen perusteella usein ohjelmassa karaokea, mutta bänditkään eivät näyttäisi olevan harvinaisia.

Tansseja sen sijaan järjestetään urheiluseura Kärsämäen Katajan urheilutalolla, joka sekin sijaitsee keskustassa nelostien välittömässä läheisyydessä.

Kärsämäen Kataja Kärsämäki
Kärsämäen Kataja.

Muuta nähtävää sekä tapahtumia Kärsämäellä

Kärsämäen kirkko sijaitsee keskustassa parinsadan metrin päässä nelostiestä. Kirkko on empiretyylinen ristikirkko, ja se on rakennettu C.L. Engelin piirustusten pohjalta vuonna 1842. Kirkon ja kellotapulin välillä kulkee yhdyskäytävä, jollaista ei liene muissa Suomen kirkoissa.

Kärsämäen vuonna 1842 valmistunut ristikirkko sekä kellotapuli.

Kärsämäen aikaisempi kirkko sijaitsi Pyhäjoen rannassa parin kilometrin päässä nykyisestä kirkosta. Vanhan kirkon paikalle valmistui vuonna 2004 omaleimainen, arkkitehti Anssi Lassilan suunnittelema paanukirkko. Kirkko on moderni, mutta se on rakennettu täysin 1700-luvun menetelmillä ja työvälineillä. Kirkon rakentamiseen osallistui palkattujen ammattilaisten lisäksi satoja vapaaehtoisia. Paanukirkko on saanut paljon julkisuutta sekä kotimaassa että ulkomailla, ja se on tällä hetkellä Kärsämäen varmastikin tärkein matkailunähtävyys. En ole tullut koskaan käyneeksi kirkon sisällä, mutta nyt tätä blogia varten tietoa etsiessäni kiinnostuin kirkosta sen verran paljon, että tulen siellä tänä kesänä aivan varmasti käymään. Jos vain suinkin olen Kärsämäen suunnalla elokuun alussa, aion osallistua Musiikkia Paanukirkossa  -musiikkijuhlaan, joka on Kärsämäen paanukirkossa joka kesä järjestettävä musiikkitapahtuma.

Kärsämäen paanukirkko.
Paanukirkon kello. Taustalla kahvilarakennus sekä vanha pappila.
Kärsämäen paanukirkko sijaitsee kauniilla paikalla aivan Pyhäjoen rannalla.
Kärsämäen ensimmäinen kirkko sijaitsi paanukirkon paikalla.

Musiikkia Paanukirkossa -tapahtuman lisäksi Kärsämäellä järjestetään kesäisin useita muita kulttuuritapahtumia. Ars Kärsämäki on vuodesta 2002 järjestetty nykytaiteen näyttely, jossa esitellään nuorien kuvataiteilijoiden töitä. Ars Kärsämäki on tuonut myös pysyvästi väriä Kärsämäen katukuvaan, sillä sen puitteissa muutaman rakennuksen ulkoseinään on saatu taidetta.

Seinätaidetta Kärsämäen keskustassa.
Seinätaidetta Kärsämäen keskustassa.

Taidetalo Nahkuri.

Taidetalo Nahkurissa järjestetään Ars Kärsämäen lisäksi myös muita näyttelyitä ja tapahtumia.

Nelostien toisella puolella, Pomojentien varrella, sijaitsee Kärsämäen kotiseutumuseo, joka siirrettiin kirkon vierestä tälle paikalle vuonna 2012.

Kärsämäen kotiseutumuseo.

Museon vieressä sijaitsee kerhotalo Konttila. Konttila on alla olevassa kuvassa vasemmalla ja museo oikealla. Niiden lisäksi samassa pihapiirissä on useita muitakin vanhoja rakennuksia.

Konttila ja kotiseutumuseo.

Toisella puolella Pomojentietä sijaitsee Kärsämäen kunnantalo.

Kärsämäen kunnantalo Pomojentieltä päin kuvattuna.
Kunnantalo sijaitsee valtatie 4:n ja Pomojentien risteyksessä.

Luin tältä sivustolta, että kunnantalo on entinen suojeluskuntatalo, joka on toiminut myös elokuvateatterina, lottakahvilana, kouluna ja mikä hauskinta – navettana! Varsin mielenkiintoinen historia on siis tällä Pomojentien varrella sijaitsevalla rakennuksella.

Kärsämäeltä löytyy monia kiinnostavia paikkoja, ja siellä myös järjestetään vuosittain useita mielenkiintoisia kulttuuritapahtumia. Jo mainittujen Ars Kärsämäen ja Musiikkia Paanukirkossa -musiikkijuhlan lisäksi Kärsämäellä järjestetään myös muun muassa elämäntarinafestivaali sekä musiikkitapahtuma Akselin soitto. Onkin harmillista, että näin monipuolista kulttuuria tarjoavan kunnan keskusta on yleisilmeeltään hieman nuhjuinen. Nahkurin talon ympäristön seinämaalaukset toki tuovat keskustaan väriä, mutta liian moni päätien varressa oleva rakennus on kuitenkin kipeästi uuden maalipinnan tai muun ehostuksen tarpeessa. Lisäksi päätien varren ainoat uudet tai uudehkot rakennukset ovat melko mitäänsanomattomia. Kun saapuu etelästä päin Kärsämäelle, näkee liikekeskuksen lisäksi ensimmäisenä laatikkomaisen S-marketin, joka on väriltään harmaa. Tämä harmaiden laatikoiden rakentaminen ei tietenkään ole pelkästään Kärsämäen ongelma, vaan koskee koko Suomea.

Kärsämäen S-market.

Kärsämäki on kymmenen muun pohjoispohjalaisen kunnan kanssa mukana KAAPO – Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa -hankkeessa, jonka tarkoituksena on parantaa alueen vetovoimaisuutta. Tämän hankkeen puitteissa useita Kärsämäen keskustan rakennuksia maalataan tämän kesän aikana. Uusi maalipinta kuluneen tilalle parantaa tietenkin viihtyisyyttä jo itsessään. Täytyy kuitenkin toivoa, että maalien väreistä päättävät valitsevat sekä Kärsämäen katukuvaa että ihmisten mielialaa kohentavia värejä. Maassa, jossa sään puolesta suuri osa vuodesta vietetään pimeässä tai harmaan loskaisessa säässä, värien käytöllä voitaisiin merkittävästi vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen.

 

 

 

6 thoughts on “Kärsämäki pääsiäisenä 2017

  • 3.6.2017 at 06:13
    Permalink

    Kun noin yrityksiä teet tunnetuksi, niin miespuolisia lukujoita kiinnostaisi varmaan maininta ja kuva siinä mainospylvään viereisellä tontilla olevasta suuresta maansiirtokoneliikkeestä kentällä seisovine koneineen. Monet ohikulkijat ovat ihmetelleet, “Paljon on koneita lumihangessa, kenenköhän rahat siinä seisoo?” Kirkkojen lisäksi löytyy myös pari historiallista kohdetta: 1. Suomensodan muistomerkki 4-tien varressa Harjunmäellä vajaa kilometri keskustasta pohjoiseen päin. 2. Suomen ensimmäisen hiihtokuninkaan, Aappo Luomajoen muistomerkki ja hauta hautausmaan pääkäytävän varrella. (Muuten, Sivaa ei enää ole, se suljettiin K-ryhmään liittämisen jälkeen).

    Reply
    • 3.6.2017 at 09:26
      Permalink

      Kiitos kommenteistasi! Teen varmaankin uuden postauksen Kärsämäestä elokuussa musiikkijuhlien jälkeen ja yritän ottaa kommenttisi huomioon siinä postauksessa. Oliko Siwa suljettu jo pääsiäisen aikaan vai onko se suljettu vasta sen jälkeen? Mietin tässä, että jäikö minulta pääsiäisen aikaan kaupan sulkeminen huomaamatta.

      Reply
    • 4.6.2017 at 19:28
      Permalink

      Hyvä huomio! Lisäsin linkin postaukseen.

      Reply
    • 24.7.2017 at 19:18
      Permalink

      Kiitos linkistä: blogi vaikuttaa mielenkiintoiselta. Tässä Suomen kuntia kiertämässä -blogissa ei ole tarkoituskaan kirjoittaa tyhjentävävästi kaikista kunnista, vaan antaa enemmänkin yleiskuvaus kunnista ja lähinnä niiden keskusta-alueista.

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.