Hattula heinäkuisena viikonloppuna 2017

Hattula on Kanta-Hämeessä sijaitseva noin 9700 asukkaan kunta. Hattulan keskustasta on matkaa Hämeenlinnan keskustaan noin 10 kilometriä, ja vuoden 2009 suuressa kuntaliitoksessa Hämeenlinna toivoi kuntaliitokseen mukaan myös Hattulaa, joka kuitenkin päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Hattula tunnetaan erityisesti Parolannummen varuskunnasta ja Panssariprikaatista, joka on kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja.

Hattulan keskustaajama Parola sijaitsee aivan Helsinki-Tampere-moottoritien eli valtatie 3:n kupeessa. Olen käynyt Hattulan keskustassa aina silloin tällöin sen jälkeen, kun muutama vuosi sitten muutin Hämeenlinnaan. Heinäkuisena viikonloppuna tutustuin Hattulaan kuitenkin vähän tarkemmin.

Hattulaa ympäröi kaunis hämäläinen maaseutu, ja kunnasta löytyy monia kauniita paikkoja. Kunnan keskusta-alue ei kuitenkaan kuulu näihin kauniisiin alueisiin, joten aloitetaan kuntaan tutustuminen muualta kuin keskustasta.

Hattulassa sijaitsee Hämeen vanhin kirkko eli Hattulan Pyhän Ristin kirkko, joka on nykykäsityksen mukaan valmistunut 1400-luvun lopulla. Kirkko edustaa tyyliltään täysgotiikkaa, ja se on Turun tuomiokirkon lisäksi Suomen ainoa keskiaikainen kirkko, joka on suunniteltu ja muurattu tiilirakenteiseksi. Kirkko oli keskiajalla tärkeä pyhiinvaelluskohde.

Kirkko on sisältä sanalla sanoen vaikuttava. Seinät ovat täynnä kalkkimaalauksia, ja kirkossa on myös runsaasti upeita puisia veistoksia.

Pyhän Ristin kirkko on käytössä kesäaikaan, ja seurakunnan pääjumalanpalvelus pidetään siellä juhannuksesta elokuun loppuun. Kirkko on kesäaikaan päivittäin auki valvotusti. Kirkon opas, jolta voi pyytää oven aukaisua, löytyy kirkon vieressä sijaitsevan vanhan viljamakasiinin alakerrasta.

Viljamakasiinin toisessa kerroksessa on jo vuosien ajan toiminut kesäisin kotiseutupuoti, jossa on myynnissä lähialueen kädentaitajien töitä. Ehdottomasti visiitin arvoinen paikka tämäkin!

Hattulan uudempi, ympäri vuoden käytössä oleva kirkko sijaitsee parin kilometrin päässä Pyhän Ristin kirkosta, myöskin lähellä Pälkäneentietä. Tämä uusgoottilainen tiilikirkko valmistui vuonna 1857, ja se on Suomen ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja.

Muutaman sadan metrin päässä Hattulan uudesta kirkosta sijaitsee Vanajavedessä olevan kapeikon, Mierolansalmen, ylittävä Mierolan silta. Silta on valmistunut vuonna 1919, ja siitä tuli museosilta 1980-luvulla. Silta on kuvattuna myös Hattulan vaakunassa.

Lauantaina satuimme juuri paikalle, kun Hopealinjan risteilyalus lipui paikan ohitse. Yritin kuumeisesti löytää autolle paikan, että saisin laivasta kuvan, mutta paikka oli sen verran täynnä, että auto täytyi viedä kauemmaksi. Laiva oli kuitenkin vaikuttavan näköinen kulkiessaan kapean salmen läpi ja sillan ali.

Sillan kupeessa on ravintola Mierolan Silta Café, joka oli meidän vierailumme aikaan sekä lauantaina että sunnuntaina täynnä väkeä. Ravintolan vierestä löytyy myös jäätelökioski.

Olen aina luullut, että Mierolan Silta Café on auki vain kesäisin, mutta nyt huomasin paikan Facebook-sivuilta, että se onkin avoinna ympäri vuoden. Samat yrittäjät pyörittävät näköjään myös Hattula Golfin yhteydessä olevaa ravintola Pehtooria.

Mierolan sillalta on Hattulan keskustaan matkaa puolentoista kilometrin verran. Olen muutaman vuoden takaisesta ensivierailustani saakka pitänyt Hattulan keskustaajamaa Parolaa yleisilmeeltään varsin ankeana, ja yritinkin nyt pohtia, mistä tämä johtuu.

1960-ja 1970-lukujen arkkitehtuuria edustavat tasakattoiset, laatikkomaiset liikehuoneistot ovat ainakin yksi syy ankeahkolle yleisilmeelle. Lisäksi osa rakennuksista näyttää olevan melko huonossa kunnossa. Toisaalta taas kauniita vanhoja rakennuksia ei keskusta-alueella paria poikkeusta lukuun ottamatta ole. Punatiilinen Juteinitalo, jonka esittelen alempana, ei itse asiassa ole hassumman näköinen, mutta myös suuri osa ympärillä olevista liikerakennuksista on suurelta osin punatiiliverhoiltuja, mikä tekee ympäristön tylsähkön näköiseksi.

Parolan puolustukseksi on sanottava, että istutuksia löytyy paljon, mikä lisää paikan viihtyisyyttä huomattavasti näin kesäaikaan.

Juteinitalo on valmistunut vuonna 1990, ja siinä toimii muun muassa Hattulan kunnankirjasto.

Juteinitalo sai nimensä Hattulassa vuonna 1781 syntyneen kirjailijan ja valistusmiehen Jaakko Juteinin mukaan. Juteinitalon edessä sijaitsee myös Jaakko Juteinin patsas.

Aivan Juteinitalon vieressä on kaksi ruokapaikkaa. Ravintola Rosolli on arkisin auki oleva lounasravintola.

Rosollia vastapäätä sijaitsee Hattulan Pizza & Kebab House.

Toinen keskustassa sijaitseva paikka, josta saa ruokaa myös viikonloppuisin, Istanbul Pizza & Kebab, sijaitsee Kiinteistö Oy Parolanhovin tiloissa, Juteinitalon toisella puolella.

Istanbul Pizza & Kebab oli sen verran viihtyisän näköinen paikka, että päätimme jäädä sinne syömään. Myöskään ruuassa ei ollut valittamista.

Aikaisemmin olemme käyneet koko perheen voimin muutaman kerran syömässä Ravintola Wanhassa Apteekissa, joka valitettavasti sulki ovensa tämän vuoden tammikuussa. Ravintolassa oli erikseen pubin puoli ja ruokapuoli, ja nämä tilat on nyt jaettu kahden yrittäjän kesken. Entisen Wanhan Apteekin ruokapuolen tiloissa toimii nyt ravintola-kotileipomo Saara-mummi, josta saa lounasta maanantaista perjantaihin. Entisen pubin puolella toimii nyt jälleen pubi ja nimikin on lähes sama kuin edellisen omistajan aikana: Parolan Wanha Apteekki. Nimelle on syynsä, sillä tiloissa on aikaisemmin toiminut apteekki.

Parin sadan metrin päässä, Merventien ja Parolantien risteyksessä olevassa rakennuksessa on myös jossain vaiheessa toiminut ravintola, minkä näkee ikkunoissa edelleen olevista teksteistä. En tiedä, milloin tämän rakennuksen ravintolatoiminta on loppunut.

Yllä olevan rakennuksen läheisyydestä, Parolantien varrelta, löytyy rakennus, jota itse pidän Hattulan keskustan kauneimpana.

Rakennuksessa toimineet kirkkoherranvirasto, diakoniatoimisto ja taloustoimisto ovat siirtyneet väistötiloihin rakennuksessa olevien sisäilmaongelmien vuoksi. Tämä entinen pankkirakennus on siirtynyt seurakunnan omistukseen vuonna 1992, mutta sen tarkemmin en onnistunut rakennuksen historiaa selvittämään. Ehkäpä joku lukija osaa kertoa enemmän tämän kauniin rakennuksen historiasta.

Myös viereinen seurakuntatalo toimii tällä hetkellä väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi, ja rakennukselle on haettu purkulupaa.

Keskustan väripilkku on vanha punainen myllyrakennus, jossa toimii nykyään itsepalvelukirpputori Kirppis Myllyn Sydän.

Myllyn Sydän osoittautui väripilkuksi muutenkin kuin ulkomuodoltaan. Sen lisäksi, että omistajaperheen kanssa oli mukava jutella ja lapsi ihastui kovasti perheen koiraan, saimme myös nauttia kauniista haitarimusiikista.

Kauniin haitarimusiikin, juttuseuran ja lasta kovasti ilahduttaneen koiran lisäksi löysin Myllyn Sydämestä myös aarteita. Kirppis on siisti, ja paikan Facebook-sivuilla näkyykin lukevan, että pöytien siivoaminen sisältyy pöytävuokraan.

Sitten siirrymme vielä Parolasta, moottoritien itäpuolelta moottoritien länsipuolelle muutaman kilometrin päähän. Parolannummen varuskunnan ja Panssariprikaatin lisäksi sieltä löytyy yksi Hattulan tärkeimmistä nähtävyyksistä eli Panssarimuseo, joka esittelee suomalaisia panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja. Täytyy myöntää, etten ole tullut museossa koskaan käyneeksi emmekä ehtineet sinne tälläkään vierailulla, vaan katselimme paikkaa vain aidan takaa. Kiinnostus paikkaa kohtaan heräsi nyt kuitenkin sen verran, että tarkoitus on siellä vielä tämän kesän aikana käydä. Museo on auki päivittäin ympäri vuoden, joten aukioloaikojen vähyydestä siellä käyminen ei ainakaan jää kiinni.

Kun Panssarimuseolta käännytään Parolannummentielle ja ajetaan varuskunta-alueen ohi, löytyy pian tien oikealta puolella, lyhyen metsäisen hiekkatien päästä jalustalla seisova leijonapatsas, Parolan leijona. Tämä keisari Aleksanteri II:n kunniaksi tehty muistomerkki on paljastettu vuonna 1868. Yli viisimetrinen muistomerkki on vaikuttava näky.

Keisari Aleksanteri II vieraili tällä paikalla vuonna 1863 tarkastamassa Suomen sotajoukot. Paikalla oli myös J. V. Snellman, joka sai keisarin allekirjoittamaan suomen kielen asemaa parantavan kieliasetuksen. 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1963 paikalla pidettiin suomen kielen oikeuksien 100-vuotisjuhla, josta on muistona alla olevassa kuvassa näkyvä suomen kielen oikeuksien muistomerkki.

Tällä paikalla en ollut koskaan aikaisemmin käynyt, vaikka olinkin Parolan leijonasta kuullut.

Hattulassa on monta näkemisen arvoista paikkaa. Mieleenpainuvin itselleni on Hattulan Pyhän Ristin kirkko vaikuttavine seinämaalauksineen. Panssarimuseon lisäksi haluan vielä tutustua ainakin Hattulan alueella sijaitsevaan Tyrvännön kirkkoon sekä Lepaan viinitilaan.