Tuulos huhtikuussa 2018

Tuuloksen kaunista järvi- ja harjumaisemaa valtatie 12:lta kuvattuna.

Tuulos on Kanta-Hämeessä sijaitseva entinen kunta, josta vuoden 2009 suuressa kuntaliitoksessa tuli osa Hämeenlinnaa yhdessä Hauhon, Kalvolan, Lammin ja Rengon kanssa. Noin 1600 asukkaan Tuulos oli näistä lakkautetuista kunnista asukasluvultaan pienin.

Olen käynyt Tuuloksessa muutamia kertoja sen jälkeen, kun joitakin vuosia sitten muutin noin 30 kilometrin päähän Hämeenlinnaan. Huhtikuussa tutustuin nyt kuitenkin Tuulokseen hieman aikaisempaa perusteellisemmin kamerani kanssa.

Maisemallisesti Tuulos monine harjuineen on erittäin kaunista seutua. Kun nyt siellä ajelin, muistan ajatelleeni, että tästä ei suomalainen maalaismaisema voi enää juuri kauniimmaksi muuttua.

Esittelen Tuuloksesta kolme eri aluetta eli kunnan entisen keskustaajaman Syrjäntaankirkonseudun sekä Pohjoisen, jossa kauppakeskus Tuulonen sijaitsee.

Syrjäntaka

Syrjäntaka on entisen Tuuloksen kunnan keskustaajama, jossa myös palvelut sijaitsivat. Mennyt aikamuoto on tässä kohden paikallaan, sillä palveluita ei pahemmin enää ole. Esimerkiksi päivittäistavarakauppoja ei Syrjäntakana ole lainkaan. Kaupat ovat nykyään noin kolmen kilometrin päässä Pohjoisten kylässä valtateiden risteyskohdassa kauppakeskus Tuulosessa. En tiedä, onko Tuulos Suomen ainoa paikka, joka vielä 2000-luvulla on ollut itsenäinen kunta mutta jonka keskustaajamassa ei enää ole yhtäkään päivittäistavarakauppaa. En ainakaan itse tiedä muita.

Joitakin liikkeitä Tuuloksen keskustasta löytyy, vaikkei päivittäistavarakauppoja olekaan. Kun käännytään Tampereen valtatieltä keskustaajaman läpi kulkevalle Pannujärventielle, on heti tien vasemmalla puolella autokauppa ja oikealla puolella muutaman liikehuoneiston liikerakennus.

Näkymä valtatie 12:lta Tuulokseen käännyttäessä. Tien vasemmalla puolella näkyy autoliike Autolle.com.
Liikerakennus heti Pannujärventien alussa.
Liikerakennus on rakennettu 1980-luvulla.

Liikerakennuksesta löytyi huhtikuussa Vaateliike Kiku, ajanvarauksella toimiva kauneushoitola  sekä 4H-yhdistyksen tilat entisen pankin tiloissa.

Vaateliike Kikua pyörittävä Kristine Rand oli huhtikuussa juuri kunnostamassa viereistä, suurempaa liiketilaa, johon on tulossa kirpputori ja johon myös vaateliike on siirtymässä.

Kahvila Sinirapu ei ainakaan minun vierailuni aikaan vaikuttanut olevan toiminnassa, vaikka sen mainos vielä tien varresta löytyikin.

Kahvila Sinirapu ei huhtikuussa ollut toiminnassa.

Voisi kuvitella, että tällaisella paikalla aivan valtatien varressa menestyisi hyvinkin joku ruokapaikka, vaikka kauppakeskus Tuulonen muutaman kilometrin päässä sijaitseekin. Kaikki eivät ole kiinnostuneita etsimään ruokapaikkaa suuresta kauppakeskuksesta, vaan monet pysähtyvät ohi ajaessaan mieluummin nopeasti syömään.

Näkymä Pannujärventietä eteenpäin liikerakennuksen kohdalla.

 

Mäen päältä löytyy muun muassa kirjasto.

Yllä ja alla olevissa kuvissa vasemmalla näkyvässä kauniissa puurakennuksessa on aikoinaan toiminut Osuuskauppa. Myös rakennuksessa, jossa nykyään on kirjasto, on toiminut aikaisemmin kauppa.

Kirjasto Pappilantieltä kuvattuna.

Tuuloksen kirjasto on ollut lakkautusuhan alla useita kertoja, mutta on toistaiseksi saanut jatkaa toimintaansa.

Kirjastossa esillä olevaa taidetta.

Syrjäntaan läpi kulkeva raitti vanhoine rakennuksineen on varsin viehättävä. Alla olevissa kuvissa kirjasto näkyy oikeassa reunassa.

Näkymä Pannujärventien varrelta.
Näkymä Pannujärventie varrelta.

Löysin Facebookista mielenkiintoisen Tuulos ennen vanhaan -sivuston, josta löytyy paljon vanhoja kuvia ja muisteloita Tuuloksesta. Alla olevassa kuvassa näkyvässä rakennuksessa, jossa nykyään toimii Kauppahuone Maisen Oy, on tuolla sivustolla näkemäni kuvan perusteella toiminut aikoinaan Tuuloksen Säästöpankki.

Vanha liikerakennus Pannujärventien varrella.

Pannujärventieltä käännytään suunnilleen kirjastoa vastapäätä Pappilantielle, jonka varrella sijaitsevat Tuuloksen seurakuntakeskus sekä Syrjäntaan taistelun muistomerkki.

Näkymä Pappilantien ja Pannujärventien kulmauksesta.

Pappilantiellä tapasin puutarhatöissä ahertavan paljasjalkaisen tuuloslaisen, jolta sain kuulla paljon mielenkiintoisia tarinoita Tuuloksen historiasta.

Ulla Rekola viihtyy Tuuloksen kauniissa maisemissa, mutta harmittelee palveluiden siirtymistä muualle.

Syrjäntaassa käytiin huhtikuussa 1918 yksi Suomen sisällissodan tunnetuimmista taisteluista, ja tämän taistelun seurauksena lähes koko Syrjäntaan kylä paloi. Yksi harvoista tulipalosta selviytyneistä rakennuksista oli alla olevassa kuvassa näkyvä Tuuloksen VPK:n kalustovaja eli ruuttakoppi.

Tuuloksen VPK:n vuonna 188o-luvulla rakennettu kalustovaja Pappilantien varrella.
Näkymä kalustovajan kohdalta takaisin Pannujärventielle päin.

Yllä olevassa kuvassa näkyvä tiilirakennus on entinen maineikas Koskisen ajokalutehdas, joka perustettiin 1800-luvun loppupuolella. Tuuloksessa valmistettiin aikoinaan suuri määrä Suomen ajokaluista kuten hevoskärryistä ja reistä. Nykyään Koskisen ajokalutehtaan rakennuksessa toimii Puusepänliike Hannes Oy. Rakennuksen vieressä näkyy pieni punainen mökki, Mantan mökki, joka oli ruuttakopin ohella yksi harvoista Syrjäntaan palosta selvinneistä rakennuksista.

Pian kalustovajan jälkeen saavutaan seurakuntatalolle, jonka takaa löytyy Syrjäntaan taistelun muistomerkki.

Tuuloksen vuonna 1983 rakennettu seurakuntatalo.
Syrjäntaan taistelun muistomerkki sijaitsee seurakuntatalon takana.
Vuonna 1968 paljastetun Vapauden leijona -muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Urho Heinänen.
Muistomerkissä oleva kyltti.

Vapauden leijona -muistomerkin lisäksi Tuuloksesta löytyy kaksi muutakin Syrjäntaan taistelun muistomerkkiä.

Seurakuntatalon vieressä sijainnut vanha pappila oli selvinnyt vuoden 1918 tulipalosta, mutta tuhoutui harmillisesti tulipalossa 93 vuotta myöhemmin eli vuonna 2011.

Pappilantie jatkuu tästä kohdasta vielä noin kilometrin verran ja päättyy sitten Tampereen valtatiehen. Valtatien toiselta puolelta löytyy Tuuloksen koulu.

Tuuloksen koulu on otettu käyttöön vuonna 2006.

Tällä samalla paikalla sijaitsi aikaisemmin 1800-luvulla rakennettu koulurakennus, jonka kohtaloksi myös koitui tulipalo, kuten niin monen muunkin tuuloslaisen rakennuksen. Tämä vanha koulurakennus paloi vuonna 2003. Aikaisemmin mainitulta Facebook-sivustolta löytyy kuvia tästä kauniista vanhasta rakennuksesta.

Koulun pihalla olevia kuntoilulaitteita.

Koulun vieressä sijaitsee nuorisoseurantalo Tuuloksen Pirtti, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa.

Tuuloksen Pirtti on alun perin lammilaisen maatilan päärakennus.

Sitten palaamme takaisin valtatien toiselle puolelle ja Pappilantietä pitkin Pannujärventielle.

Näkymä Pappilantieltä Pannujärventielle.

Toiselta puolelta Pannujärventietä alkaa Syrjäntaantie, jonka varrella muun muassa entinen kunnantalo sijaitsee.

Syrjäntaantien varrelta löytyy Tuulosrievän leipomo.
Näkymä Syrjäntaantien alkupäästä.

Noin puolen kilometrin päässä tulee tien vasemmalla puolella vastaan Kotileipomo Tuulosrievä ja sen yhteydessä oleva todella hurmaava kesäkahvila, joka ei kuitenkaan vielä huhtikuussa ollut auki. Leipomosta olin tietoinen, mutta kesäkahvilan olemassaolo tuli minulle yllätyksenä.

Tuulosrievän leipomo ja myymälä sijaitsevat 1900-luvun alusta peräisin olevassa vanhassa navetassa.
Tuulosrievän yrittäjä Sirkku Tasala leipomon aina avoinna olevassa itsepalvelumyymälässä.

Kesäkahvila sijaitsee leipomorakennuksen vieressä olevassa vanhassa aitassa. Kahvila on suosittu retkikohde, jossa käy väkeä kauempaakin. Enkä yhtään ihmettele miksi.

Alueen sisäänkäynti. Aitta näkyy vasemmalla.
Kesäkahvilan aukeamiseen oli huhtikuussa vielä aikaa.
Kesäkahvilana toimivassa aitassa käy kesäisin bussilasteittain ihmisiä.

Kesäkahvila on tunnelmallinen ja viihtyisä.

Meillä ei Suomessa ole pienissä paikoissa juurikaan viihtyisiä ravintoloita, ja se on yksi asia, jota Suomeen muualta maailmasta kaipaan. Pitsa- ja kebabravintolat sekä lounaspaikat ovat lyöneet itsensä täällä läpi, mutta jos haluaa varsinkin ilta-aikaan mukavaan ravintolaan syömään, on yleensä asuttava jossakin suuremmassa kaupungissa tai sellaisen lähistöllä. Tällaisia ihania kesäkahviloita meiltä sen sijaan onneksi löytyy pienistäkin paikoista ja usein nimenomaan juuri niistä!

Syrjäntaantieltä palaamme jälleen keskustaajaman läpi kulkevalle Pannujärventielle ja lähdemme sitä vasemmalle. Noin kilometrin päästä tulee vasemmalla puolella tietä vastaan suuri keltainen talo, joka paljastuu Tuuloksen VPK:n taloksi.

Tuuloksen VPK:n talo on rakennettu vuonna 1909.

Palokuntayhdistys keskittyy nykyään kesäteatteritoimintaan ja on Suomen ainoa vapaapalokuntateatteri.

Ruuttanäyttämö sijaitsee aivan Pannujärventien varrella.
Ruuttanäyttämön siirrettävä katsomo.

Täällä täytyy ehdottomasti joskus käydä!

Seuraavaksi palaamme Pannujärventietä takaisin Tampereen valtatielle ja käännymme vasemmalle kohti Tamperetta ja muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa kirkonseutua.

Tuuloksen kirkonseutu

Kun valtatietä on ajettu noin kolmen kilometrin verran ja ohitettu jälleen muun muassa Tuuloksen koulu, käännytään oikealle Luopioistentielle Sairialan kylään, jossa keskiaikainen harmaakivikirkko sijaitsee. Täällä sijaitsi aikoinaan myös Tuuloksen kunnan keskus monine palveluineen. 1960-luvulta alkaen palvelut siirtyivät vähitellen Syrjäntaakse.

Näkymä Luopioistentien alusta.
Näkymä Luopioistentien varrelta.

Yllä olevassa kuvassa oikealla näkyvässä rakennuksessa on aikoinaan toiminut kauppa. Nykyään rakennuksessa on vuokrattavia asuntoja.

Alla olevassa kuvassa on Luopioistentien varressa sijaitseva entinen Tuuloksen Osuusmeijeri, jossa myös on nykyään asuntoja.

Entinen Tuuloksen Osuusmeijerin talo Luopioistentien varrella.

Kun entisen meijerin kohdalta jatketaan pari sataa metriä eteenpäin, on Luopioistentien oikealla puolella vanha kauppa- ja baarirakennus, jonka on aikoinaan rakennuttanut Sydän-Hämeen Osuuskunta. Tuulos ennen vanhaan -Fb-ryhmästä löytyy kuvia ja tarinointia myös tämän rakennuksen historiasta. Viimeisimpänä rakennuksessa on toiminut Osulan Puoti, jonka kyltti löytyy edelleen myös valtatien varrelta.  Tällä hetkellä paikka ei kuitenkaan näyttäisi olevan toiminnassa.

Vanha kauppa- ja kahvilarakennus Luopioistentien varrella.
Rakennus toisesta suunnasta kuvattuna.

Aivan rakennuksen vierestä käännytään Tuuloksen keskiaikaiselle kivikirkolle johtavalle Kirkkokujalle. Kirkko on valmistunut 1500-luvun alkupuolella, ja se on todennäköisesti rakennettu alun perin Sairialan kartanokirkoksi.

Tuuloksen kirkko on omistettu Pyhälle Birgitalle.
Kellotapuli on rakennettu 1700-luvun loppupuolella.

Ajoitin ensimmäisen kuvanottomatkani sunnuntaiseen aamupäivään, jotta pääsin jumalanpalveluksen puitteissa näkemään kirkon myös sisältäpäin. Tämä yksi Suomen pienimmistä harmaakivikirkoista on sisältä tunnelmallinen. Pidin erityisesti kirkon kauniista seinäpinnoista.

Tuuloksen kirkossa on 200 istumapaikkaa.

Kirkon vieressä on kaksi pientä hautahuonetta.

Kirkko sijaitsee aivan Suolijärven rannalla.

Näkymä kirkon vierestä Suolijärvelle.
Kirkon takaa löytyy myös uimaranta.

Suolijärvestä saa alkunsa Sairialanjoki, joka virtaa aivan kirkon lähistöllä.

Näkymä Sairialanjoelta kirkolle päin.
Näkymä Kirkkokujalta Luopioistentielle päin.

Sitten palaamme vielä Luopioistentielle ja jatkamme sitä eteenpäin noin puolen kilometrin verran. Hieman ennen hautausmaata on tien vasemmalla puolella Oksalan navetta, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja kursseja ja jota voi myös vuokrata juhlien tai kurssien pitopaikaksi. Alla on kuva toisesta suunnasta otettuna.

Oikealla näkyvän Oksalan navetan ulkorakennuksen seinässä mainostettiin tulevaa Iloinen kevät -tapahtumaa.

Tällaisten paikkojen löytäminen keskeltä hiljaista maaseutua on aina jotenkin ilahduttavaa.

Täältä palaamme vielä takaisin valtatie 12:lle ja lähdemme kohti muutamien kilometrien päässä sijaitsevaa Pohjoisten kylää.

Pohjoisten kylä

Esittelen Tuuloksen Pohjoisten kylästä pari kohdetta, vaikka kylästä varmasti löytyisi enemmänkin esiteltävää.

Pohjoisten kylässä risteävät valtatiet 12 ja 10, joiden risteyskohtaan rakennettiin vuonna 2004 kauppakeskus Tuulonen.

Kauppakeskus Tuulonen.

Tuuloksessa asuvilla on kauppakeskuksen ansiosta monipuoliset ostosmahdollisuudet lähellä, vaikka se samalla tarkoittaakin sitä, ettei kunnan entisessä keskustaajamassa ole nykyisin päivittäistavarakauppaa lainkaan.

Kauppakeskuksessa on omassa hangaarissaan eli lentokonehallissaan näytteillä Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone Douglas DC-2 eli Hanssin-Jukka.

Entisöity Hanssin-Jukka siirrettiin Tikkakoskelta Tuuloseen vuonna 2015.

Hanssin-Jukka on ollut sijoitettuna näille seuduille aikaisemminkin. Hämeenläänin Metsästysseura osti käytöstä poistetun koneen 1950-luvun lopulla, siirsi sen palasina Hämeenlinnaan, kokosi sen ja piti siinä kahvilaa 1980-luvulle saakka. Mielenkiintoinen historia siis koneella! Olen asunut Hämeenlinnassa sen verran vähän aikaa, etten ollut tällaisesta hauskasta lentokonekahvilasta kuullutkaan.

Hanssin-Jukka kauppakeskuksen sisältä lasin takaa kuvattuna.

Tuulosesta löytyy myös muita lentokoneita. Kauppakeskuksen sisällä Tokmannin edustalla on yksi kone.

Suomen Ilmavoimien koulukoneena toiminut Focke-Wulf Stieglitz on ripustettu kauppakeskuksen kattoon.

Ulkoa taas löytyy kaksi hävittäjää.

MiG 21 ja Draken kauppakeskus Tuulosen edustalla.

Kauppakeskuksen edustalta löytyy myös vuonna 2005 paljastettu Vapautemme hinta -muistomerkki, joka on pystytetty sekä sisällissodassa että talvi- ja jatkosodassa kaatuineiden muistoksi.

Vapautemme hinta -muistomerkki pystytettiin talkoovoimin vuonna 2005.

Yllä olevassa kuvassa näkyy taustalla valtatie 12. Kun tietä lähdetään ajamaan Lahteen päin, tullaan vajaan parin kilometrin päästä Kapakanmäen tanssilavalle. Pohjoisten VPK rakensi lavan vuonna 1966, kun entinen, 1950-luvulla rakennettu tanssilava, jäi uuden valtatien alle.

Alla olevassa kuvassa Kapakanmäki näkyy mäen päällä tien vasemmalla puolella.

Kapakanmäki sijaitsee aivan valtatie 12:n varrelle.
Kapakanmäen tanssilavaa on vuosien varrella useaan otteeseen laajennettu.

Lopuksi esittelen vielä noin puolentoista kilometrin päässä kauppakeskus Tuulosesta sijaitsevan Tuuloksen kotiseutumuseon Museo-Eerolan, joka ei kylläkään ole enää Pohjoisten, vaan Sydänmaan kylässä.

Tuulos-Seuran ylläpitämästä, vuonna 1962 perustetusta kotiseutumuseosta löytyy vanha maatalo aittoineen ja navettoineen. Kuten jo oli puhetta, Tuulos on tunnettu ajokaluteollisuudestaan, ja museossa onkin talonpoikaisesineistön lisäksi näytteillä paljon ajokaluja kuten rekiä ja hevoskärryjä.

Kotiseutumuseon päärakennus on 1850-luvulta.
Hyvän perheenäidin museossa on näytteillä erityisesti naisten käytössä ollutta esineistöä.

Lopuksi

Pidän kovasti Tuuloksesta; sen kauniista maisemista ja monista vanhoista rakennuksista. Tuuloksessa riittää vielä näkemistä ja tekemistä. Haluan tulevaisuudessa käydä ainakin Ruuttanäyttämön kesäteatterissa, tutustua Museo-Eerolaan myös sisältä käsin sekä vierailla Tuulosrievän kesäkahvilassa. Haluan lisäksi tutustua Tuuloksen luontokohteisiin kuten Juttilan kylässä sijaitsevaan Laurinkallioon. Toivottavasti myös Syrjäntaan aikaisemmin esitettelemääni liikerakennukseen saadaan lisää palveluita, jotka houkuttelevat asiakkaita paikalle kauempaakin. Kunnan entisessä keskustaajamassa näkisi mielellään enemmän elämää.

2 thoughts on “Tuulos huhtikuussa 2018

  • 6.12.2018 at 22:21
    Permalink

    Hei! Tiedän, että muualta kuin Tuuloksesta päivittäistavarakauppa on hävinnyt ainakin Pylkönmäeltä, joka liittyi vuonna 2009 Saarijärveen, ja Osuuskauppa Keskimaa lopetti sieltä viime keväänä Salen.

    Reply
    • 8.12.2018 at 10:01
      Permalink

      Kiitos viestistä – Pylkönmäellä ei olekaan tullut koskaan käytyä. Kyllä näitä paikkoja on varmasti tosiaan useampiakin. Muutama viikko sitten vierailin Kylmäkoskella, jossa viereisen valtatien varrelle on noussut suuri kauppakeskus, mutta varsinaisessa keskustaajamassa ei päivittäistavarakauppoja enää ole.

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.