Tikkakoski helmikuisena keskiviikkona 2018

Tikkakosken historiallista tehdasaluetta.

Tikkakoski on Jyväskylään kuuluva aluekeskus ja taajama, joka aikaisemmin oli yksi Jyväskylän maalaiskunnan kolmesta pääasutuskeskuksesta. Suomessa on ollut kaiken kaikkiaan 36 kuntaa, jotka ovat käyttäneet nimessään maalaiskunta-nimeä, ja Jyväskylän kaupunkiin vuonna 2009 yhdistynyt Jyväskylän maalaiskunta oli näistä viimeinen.

Tikkakoski sijaitsee noin 20 kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen, valtatie 4:n varrella. Tikkakosken taajaman alueella on Wikipedian mukaan asukkaita noin 4300.

Tikkakoski ei ollut minulle entuudestaan kovinkaan tuttu paikka. Nelostietä pitkin ajan Tikkakosken alueen läpi keskimäärin kymmenen kertaa vuodessa, mutta tiestä parin kilometrin päässä sijaitsevassa Tikkakosken keskustassa ei näillä reissuilla ole tullut poikettua. Pari päivää vietin kuitenkin joitakin vuosia sitten Tikkakoskella Heinosen rannalla sijaitsevassa viehättävässä Ränssin Kievarissa, joten aivan tuntematon Tikkakoski ei minulle ollut. Ränssin Kievari sijaitsee muutaman kilometrin päässä Tikkakosken keskustasta, ja Tikkakosken keskustassa taisimme piipahtaa tuolla reissulla kerran. Hiihtolomalla tutustuin nyt Tikkakosken keskustaan kuitenkin paremmin, kun poikkesimme ohi kulkiessamme keskustaan ja vietimme siellä pari tuntia.

Jyväskylän lentokenttä sijaitsee Tikkakoskella nelostien varrella, ja Tikkakosken keskustaan käännytään aivan lentokentän vierestä. Kun Tikkakoskentietä on ajettu muutama kymmenen metriä, on tien varressa vasemmalla komea vanha rakennus. Tässä entisen Tikkamannilan tilan kivinavetassa toimii nykyään Päiväkoti Tarina.

Yksityinen Päiväkoti Tarina on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 2007.

Tikkamannilan kartanon alueisiin kuului 1800-luvulla koko nykyinen Tikkakoski.

Alle kilometrin päässä Päiväkoti Tarinasta, Tikkakoskentien oikealla puolella sijaitsee Suomen Ilmavoimamuseo, joka ennen vuotta 2016 tunnettiin nimellä Keski-Suomen ilmailumuseo. Museon sisälle emme nyt ehtineet, mutta napsin muutamia kuvia ulkoa.

Museo toimii entisessä teollisuushallissa.
Mil Mi-8T -helikopteri museon piha-alueella.
MiG-17-suihkuhävittäjä museon piha-alueella.

Yllä olevassa kuvassa näkyvä suihkuhävittäjä lahjoitettiin museolle vuonna 2004. Siitä ei kuitenkaan tullut varsinaista museoesinettä, koskapa kyseinen konetyyppi ei ole koskaan palvellut Suomen Ilmavoimia. Jyväskylän maalaiskunnan kouluissa järjestettiin suunnittelukilpailu koneen maalaamisesta, ja kone maalattiin voittaneen ehdotuksen mukaan yllä näkyvin värein ja kuvioin. Varmasti hienoa sille lapselle tai nuorelle, joka kilpailun voitti – hänen suunnittelemansa kuvioinnin näkee vuosittain noin 25 000 museovierailijaa!

Taivaalla pörräsi myös pitkän aikaa lentokone, jonka siipien kärjet ja pyrstö olivat iloisen oranssit.

Lentokentän ja Suomen Ilmavoimamuseon lisäksi Tikkakoskelta löytyvät myös Ilmasotakoulu sekä Ilmavoimien esikunta.

Ilmavoimamuseolta on parin kilometrin matka Tikkakosken varsinaiseen keskustaan. Matkalla ohitetaan muun muassa omakotitaloalueita, kerrostaloja, pari kylmäasemaa sekä S-market, joka on toinen Tikkakosken päivittäistavarakaupoista. Keskustaan käännytään Tikkakoskentieltä oikealle Kirkkokadulle.

Näkymä Tikkakoskentien ja Kirkkokadun kulmauksesta.
Näkymä Kirkkokadun alusta keskustaan.

Arkkitehtoonisesti Tikkakosken keskusta on valitettavan ankea. Kirkkokadun alussa on pari puutaloa, mutta muuten keskusta-alueella Kirkkokadun alkupäässä on lähinnä 1960-1970-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja sekä muutama liikerakennus, joissa ainakin helmikuussa oli useampia tyhjiä liikehuoneistoja.

Kirkkokadun oikealla puolella on aivan vierekkäin kaksi liikerakennusta.

Näkymä Kirkkokadun varrelta.

Bar Nero, jonka nimi näkyy suurella ensimmäisen liikerakennuksen seinässä, ei ole enää toiminnassa ja tila oli helmikuussa tyhjillään. Kyselin asiasta parilta ohi kulkevalta henkilöltä, ja he muistelivat, että Bar Nero on ylipäätään ollut toiminnassa vain muutaman kuukauden ajan. Myös fysikaalinen hoitolaitos oli lopettanut toimintansa ja liiketila oli tyhjillään. Liikerakennuksesta löytyykin tällä hetkellä vain Parturi-kampaamo Tikkakosken Hiussoppi.

Liikerakennus Kirkkokadun ja Tikkakoskentien kulmauksessa.

Viereisestä liikerakennuksesta löytyy enemmän liiketoimintaa.

Liikerakennus Kirkkokadun ja Myllylammenkadun kulmauksessa.

Tikkakoskentien puoleisessa päädyssä toimii Ravintola-Pizzeria LaBella, jossa kävimme syömässä.

Paikka on mielestäni tavallista peruspitseriaa viihtyisämpi eikä ruuassakaan ollut moittimista.

LaBellassa työskentelevä Orhan Sütgöl.

Saman liikerakennuksen vastakkaisesta kulmasta löytyy toinenkin ruokapaikka. Tällä paikalla vuodesta 1997 toimineesta Elintarvikekioski Tikkatuvasta saa grilliruuan ja elintarvikkeiden lisäksi myös pitsaa ja kebabia.

Tikkatupa sijaitsee liikerakennuksen Myllylammentien puoleisessa päädyssä Parturi-Kampaamo Me2:n vieressä.
Tikkatupaa pyörittää Maija Ohtonen.

Liikerakennuksesta löytyy myös muuta liiketoimintaa. Yksi iso liiketila, jossa vuodelta 2009 olevien Google Maps -kuvien perusteella on aikaisemmin toiminut Siwa, oli helmikuussa tyhjillään.

Liikerakennuksen kulmauksesta löytyvät Kukkapalvelu Calla, Tikkakosken Hautauspalvelu sekä Hoitohuone Aurinkoinen.

Liikerakennuksen vierestä käännytään Myllylammenkadulle, jonka päästä löytyy Myllylampi. Tikkakosken keskustassa asuvilla on uimaranta lähellä, sillä lammelta löytyy uimaranta laitureineen ja hyppytorneineen.

Näkymä Kirkkokadulta Myllylammenkadulle.

Kirkkokadun toisella puolella on Tikkakosken päivittäistavarakaupoista toinen eli K-Market Tikkari. Samassa rakennuksessa toimii myös Tikkakosken apteekki.

K-Market ja apteekki.

K-Marketin vierestä löytyy Tikkakosken torialue.

Näkymä torilta K-Marketille.
Näkymä Kirkkokatua eteenpäin torialueen kohdalta.

Yllä olevassa kuvassa oikealla näkyvän kerrostalon takaa pilkottaa terveyskeskukseksi vuonna 1976 valmistunut rakennus, jossa on vuoden 2015 syksystä saakka toiminut Tikkakosken monipalvelupiste.

Monipalvelupisteestä löytyvät kirjasto-, terveys-, hammashoito- ja neuvolapalvelut.
Tikkakosken lähikirjasto.

Kirjastoon tuli tutustuttua paremminkin, sillä vein lapsen sinne lukemaan ja piirtämään siksi aikaa, kun itse kiersin ottamassa kuvia Tikkakoskesta. Kirjasto on pieni, mutta viihtyisä ja henkilökunta ystävällistä.

Kun Kirkkokatua jatketaan eteenpäin, on tien oikealla puolella heti monitoimikeskuksen jälkeen vuonna 1967 valmistunut kerrostalo, joka oli Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kunnallinen vuokrakerrostalo. Muun muassa tämä tieto löytyy Annamari Löfgrenin mielenkiintoisesta kaupunkisuunnittelun diplomityötä, joka käsittelee Tikkakosken taajaman kehittämistä.

Näkymä Laiturikujalle Kirkkokadun toiselta puolelta. Oikealla näkyy monitoimikeskus ja vasemmalla Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen vuokrakerrostalo liiketilasiipineen.

Kerrostalon yhteydessä olevan liiketilasiiven liiketiloista oli helmikuussa käytössä yksi.

Liiketilasiivestä löytyy kolme liikehuoneistoa.
Myllykki Pub on tällä hetkellä Tikkakosken ainoa pubi.

Myllykki Pub on ollut Tikkakosken ainoa pubi sen jälkeen kun useamman vuosikymmenen toiminut ravintola O’Bar lopetetti toimintansa muutamia vuosia sitten.

Kirkkokadun toisella puolella sijaitsee Tikkakosken entinen, vuonna 1961 valmistunut terveystalo. Suomeen rakennettiin sotien jälkeen terveystaloja paikallisen kansanterveystyön keskuksiksi. Terveystalot olivat toiminnassa 1970-luvulle, terveyskeskusjärjestelmään siirtymiseen asti.

Helmikuussa remontissa olleessa entisessä terveystalossa on toiminut vuosien ajan Tikkakosken taksiasema.

Yllä olevassa kuvassa puiden välistä pilkottaa Tikkakosken kirkko.

Tikkakosken kirkko Kirkkokadulta kuvattuna.

Vuonna 1957 valmistuneen kirkon suunnitteli Jyväskylän kaupunginarkkitehtina toiminut Olavi Kivimaa. Itseäni viehättää erityisesti kirkon seinän liuskekiviverhoilu.

Kirkkokatu on kaikkiaan noin 800 metriä pitkä, ja kirkko sijaitsee suunnilleen sen puolivälissä. Myllylampi on tässä kohdassa hyvin lähellä Kirkkokatua, mutten näin talvella huomannut koko lampea. Kesäaikaan se varmasti näkyy puiden seasta paremmin.

Näkymä kirkon kohdalta Kirkkokatua eteenpäin.

Kirkkokadun toisesta päästä löytyy Tikkakosken historiallinen tehdasalue, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueella toiminut kone- ja aseteollisuusyritys ehti historiansa aikana toimia useilla eri nimillä; esimerkiksi pitkään nimellä Ab Tikkakoski Oy. Tehtaassa on valmistettu muun muassa Suomi-konepistooleja, Tikka-kiväärejä ja Tikka-ompelukoneita.

Tikkakosken kylä rakentui aikoinaan tehtaan ympärille, ja aluksi muun muassa kaupat sijaitsivat tehdasalueen läheisyydessä. Myöhemmin palvelut siirtyivät Kirkkokadun eteläpäähän, johon jo tutustuimmekin. Tehdasalueelta löytyy kuitenkin edelleen jonkin verran yritystoimintaa ja pienteollisuutta.

Tikkakosken tehtasaluetta Kirkkokadulta kuvattuna.
Tikkakosken kirjasto sijaitsi pitkään vanhalla tehdasalueella.

Alueelta löytyy esimerkiksi vuodesta 1992 toiminut Tikkakosken Pitopalvelu, joka tunnetaan myös nimellä Reetan baari ja josta saa arkisin muun muassa lounasta.

Pitopalvelun vierestä löytyy kuntosali Club Motivia.

Margit Kokkinen on toinen Pitopalvelun yrittäjistä.

Jo aikaisemmin mainitussa kaupunkisuunnittelun diplomityössä esitetään myös tehdasalueen kehitysehdotuksia. Tällaisella historiallisella ja omalla tavallaan hyvin viehättävällä alueella soisikin näkevänsä enemmän toimintaa ja elämää.

Toisella puolella Kirkkokatua virtaa Autiojoki, jonka ympäristön jokipuistoon emme nyt näin talvella sen lähemmin tutustuneet.

Näkymä Kirkkokadulta Autiojoelle päin.

Kirkkokatu päättyy tehdasalueen jälkeen T-risteykseen ja Koulukatuun, jonka toiselta puolelta löytyy vuonna 1976 toimintansa aloittanut ja muutama vuosi sitten ovensa sulkenut ravintola O’Bar.

Vuonna 1939 pankkirakennukseksi valmistuneessa talossa on nykyään asuntoja.

Kun Koulukatua jatketaan yllä näkyvästä kohdasta eteenpäin, ohitetaan pian Tikkakosken koulu ja Luonetjärven koulu ja saavutaan parin kilometrin päässä takaisin Tikkakoskentielle, jonka varrelta aloitimme Tikkakoskeen tutustumisen.

Tikkakoskeen täytyy tulla jossakin vaiheessa tutustumaan kesäisemmissä merkeissä. Vaikka historiallinen tehdasalue ja kirkko ovatkin kauniita, saa Tikkakoskesta keskusta-alueen arkkitehtuurin vuoksi näin talvella hieman ankean kuvan, kun viihtyisyyttä tuovat vesialueetkin ovat jään ja lumen peitossa.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.