Ryttylä on yksi Kanta-Hämeessä sijaitsevan Hausjärven kunnan taajamista. Hausjärvellä on neljä taajamaa, ja Ryttylä on niistä toiseksi suurin. Suurimpaan taajamaan Oittiin on Ryttylästä matkaa vajaat 20 kilometriä.
Olen joskus pistäytynyt Ryttylässä ihan vain mielenkiinnosta, mutta sen kummemmin en paikkaa entuudestaan tuntenut. Kauniina helmikuisena sunnuntaipäivänä tutustuin nyt Ryttylään tarkemmin ja vietin siellä kamerani kanssa muutaman tunnin.
Noin 1800 asukkaan Ryttylästä löytyy muun muassa kaksi päivittäistavarakauppaa, pubi/pitseria, lounaskahvila ja apteekki. Myös alakoulu löytyy. Terveyskeskus sen sijaan sulki ovensa pari vuotta sitten.
Valtatie 3:lta päin tullaan Ryttylään Ohikulkutieksi muuttuvaa Ryttyläntietä pitkin. Suurin osa Ryttylän palveluista sijaitsee Vanhan Kylätien varrella sekä aseman seudulla eikä näy Ryttylän läpi kulkevalle Ohikulkutielle. 1990-luvulla rakennettu Ryttylän kylätalo sen sijaan sijaitsee aivan Ohikulkutien varressa.
Alun perin monia palveluita tarjonnut kylätalo on vähitellen tyhjentynyt, ja tällä hetkellä siinä toimivat enää Ryttylän nuorisotilat. Ryttylän terveyskeskus lakkautettiin keväällä 2016 ja kirjasto pari vuottta aikaisemmin. Myös Siwa sulki ovensa vuosia sitten.
Kun Hausjärven kunta lakkautti Ryttylän kirjaston, perustivat ryttyläläiset Ulla Ollila-Perälän johdolla yksityisen, vapaaehtoisvoimin toimivan kyläkirjaston. Pari kertaa viikossa avoinna oleva kyläkirjasto sijaitsee Ryttylän alakoulun yhteydessä olevassa vuonna 1891 rakennetussa puukoulussa, jossa myös kunnan ylläpitämä kirjasto ennen kylätaloon muuttoaan sijaitsi. Ryttylän kyläkirjastoyhdistys järjestää tiloissa myös erilaisia kursseja ja tapahtumia. Lisäksi kirjasto toimii taidegalleriana, jossa on esillä etupäässä paikallisten taiteilijoiden töitä. Erittäin hienoa alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä lisäävää kansalaisaktiivisuutta!
Koulun alueeseen tutustuminen jäi minulta toiseen kertaan. Nyt jatkamme matkaa hiljentyneeltä kylätalolta Vanhalle Kylätielle, jolle kylätalon kohdalta on Tiilitehtaantietä pitkin muutaman kymmenen metrin matka. Kun Vanhaa Kylätietä käännytään oikealle, on tien oikealla puolella heti pitseria-pubi Vanha Trokari.
Rakennuksessa on aikoinaan usean vuosikymmenen ajan toiminut Saarisen kauppa ja sen jälkeen Koivulan baari. Vanha Trokari -niminen tämä kyläbaari on ollut vuodesta 1993 lähtien. Tällaisissa pitkän historian omaavissa kyläbaareissa on jotakin hyvin nostalgista. Helmikuisena sunnuntaipäivänä paikalla oli sekä ruokailijoita että enemmän juomapuoleen keskittyviä.
Vanhaa Trokaria vastapäätä tien toiselta puolelta löytyy vanha huonekalutehdas J. Vaara Oy. Ryttylän kyläkävelyraportista selviää, että tehtaan tornissa on sota-aikana ollut ilmatorjuntapiste.
Kun Vanhaa Kylätietä jatketaan tehtaan ja Vanhan Trokarin kohdalta eteenpäin, tullaan pian junaradalle. Ennen alikulkusiltaa tie muuttuu kävelytieksi. Radan toisella puolella olevaa aluetta esittelen alempana.
Kun Vanhaa Kylätietä lähdetään yllä olevassa kuvassa näkyvästä kohdasta eteenpäin, on kulman takana tien oikealla puolella pian tasakattoinen liikerakennus, joka ei mitenkään kaunista tätä viehättävää vanhaa kylänraittia, mutta jonka kaltaisia Suomi valitettavasti 1960- ja 70-luvuilla rakennettiin täyteen. Hienoa kuitenkin, että palveluita on, olivatpa ne sitten minkänäköisessä rakennuksessa hyvänsä. Ryttylän apteekin lisäksi rakennuksessa on Hausjärven Liikenteen toimipiste sekä Parturi-Kampaamo Vuorinen. Yksi liiketila oli helmikuussa tyhjillään.
Toiselta puolelta Vanhaa Kylätietä löytyy kaksi kerrostaloa.
Kerrostalojen vieressä on autokorjaamo ja sen vieressä Lounaskahvio Vanha Bensis.
Pian Vanhan Bensiksen jälkeen tullaan sillalle, jonka alitse virtaa Puujoen sivujoki Punkanjoki, jota lähteestä riippuen nimitetään joko Punkanjoeksi tai Punkanojaksi. Punkanjoen varrella on 1800-luvulla toiminut muutaman vuosikymmenen ajan oluttehdas. Kun oluttehdas purettiin, rakennettiin sen hirsistä vuonna 1891 juuri se koulurakennus, jossa nykyään toimii jo mainittu Ryttylän kyläkirjasto.
Pian sillan jälkeen tämä alle kilometrin mittainen Vanha Kylätie päättyy. Tien päästä löytyy toinen Ryttylän päivittäistavarakaupoista eli Sale.
Ohikulkutien toiselta puolelta löytyy Ryttylän VPK.
Sitten katsomme, mitä aseman seudulta junaradan toiselta puolelta löytyy. Asemalle mentäessä käännytään Ohikulkutieltä Lasitehtaantielle, joka tulee valtatie 3:lta päin tultaessa vastaan ennen Tiilitehtaantietä, jonka kulmauksessa kylätalo sijaitsee. Nimet Lasitehtaantie ja Tiilitehtaantie kertovat Ryttylän historiasta. Tiilitehdas on lopettanut toimintansa 1950-luvun lopussa ja lasitehdas 1960-luvun alussa.
Lasitehtaantieltä käännymme Ryttyläntielle. Teiden kulmauksessa on kolmas Ryttylässä näkemäni kerrostalo. Rakennus on ulkoa päin varsin ankean näköinen. Seinät ovat likaiset, ja suuressa osassa parvekkeita pintamateriaali on pahasti irtoillut. Mutta ehkäpä rakennuksen kunnostus on jo suunnitteilla.
Yllä olevassa kuvassa taustalla näkyvä valkoinen puutalo on Ryttylän Työväenyhdistyksen omistama Koivupirtti. Koivupirtissä järjestetään muun muassa erilaisia tapahtumia ja kerhoja ja sen voi vuokrata käyttöönsä esimerkiksi juhlien järjestämiseen.
Koivupirtin ilmoitustaululta huomasin, että tämä vuosi on Hausjärven 150-vuotisjuhlavuosi, ja sen tiimoilta kunnassa järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Varsinainen juhlaviikko on syyskuussa.
Koivupirtin vieressä, Ryttyläntien toisella puolella on toinen Ryttylän päivittäistavarakaupoista eli K-Market Saarinen.
K-kauppias Jarmo Saarinen on kauppias kolmannessa polvessa, ja suvun kauppiashistoria ulottuu yli 100 vuoden taakse. Kuten ylempänä oli jo puhetta, rakennuksessa, jossa nykyään toimii Vanha Trokari, oli alun perin Saarisen kauppa. Vuosina 1938-1978 toimineen kaupan perusti ja rakensi Jarmo Saarisen setä ja loppuaikoina kauppiaana toimi Saarisen isä. Vuonna 1978 kauppatoiminta siirtyi tälle nykyiselle paikalleen.
Saarisen kaupalta on asemalle noin sata metriä. Alla olevassa kuvassa näkyvän alikulkutunnelin vieressä sijaitsee skeittipuisto, josta en jostakin syystä tullut ottaneeksi kuvaa. Skeittipuisto on rakennettu osittain kunnan varoilla ja osittain talkoovoimin. Myös asemalaiturilla olevat katokset on kunnostettu talkoovoimin. Vaikuttaa siltä, että täällä Ryttylässä asuu melkoisen aktiivista ja yhdessä tekemistä arvostavaa väkeä!
Aseman lähellä Kirkkotiellä sijaitsee myös Ryttylän kirkko, joka on valmistunut vuonna 1961.
Kirkkotieltä palaamme takaisin Lasitehtaantielle. Kun tietä jatketaan parin kilometrin verran eteenpäin, saavutaan suositulle Ykslammin ulkoilualueelle. Uimarannan, pururadan ja grillikodan lisäksi alueelta löytyy myös muun muassa frisbeegolfrata.
Ykslammelta palaamme takaisin Ryttylän läpi kulkevalle Ohikulkutielle ja lähdemme Turkhautaan päin. Kun Sale on ohitettu, on muutaman sadan metrin päästä tien oikealla puolella Ryttylän historiallinen kartanoalue, jossa nykyään toimii Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja sen Kansanlähetyssopisto. Kartanon mielenkiintoisesta ja monivaiheisesta historiasta voi lukea esimerkiksi täältä. Helsingin kaupunki osti kartanon vuonna 1914 ja tiloissa toimi koulukoti usean vuosikymmenen ajan. Alla olevassa kuvassa näkyvät rakennukset ovat peräisin koulukotiajoilta.
Kartanon alueeseen olisi mielenkiintoista tutustua paremmin. Nyt kävin paikalla vain pikaisesti ja minulta jäi kartanon 1800-luvun puolivälistä peräisin oleva päärakennuskin näkemättä.
Ryttylä ei vaikuta ollenkaan hassummalta paikalta asua. Tuntuu harmilliselta, että paikasta on lakkautettu terveyskeskus. Monet Ryttylään muualta muuttaneet ovat varmasti tehneet muuttopäätöksen paikan palveluiden perusteella, ja yksi tärkeimmistä palveluista on nimenomaan terveyskeskus.
Ryttylästä lähdin ajelemaan kohti Hausjärven kirkonkylää ja Hikiää. Kauniissa hämäläisissä maalaismaisemissa oli aurinkoisena päivänä ilo ajella. Yllätys oli suuri, kun peltomaisemien jälkeen metsän reunasta sukelsi yhtäkkiä esiin pubista ilmoittava kyltti ja hieman kauempana tiestä itse pubi. Pubi oli tosin jo sulkenut ovensa. Olisi mielenkiintoista tietää, milloin tämä Turkhaudassa sijaitseva Iisakin baari on ollut toiminnassa. Joku lukija osaa varmasti kertoa tästä paikasta enemmänkin.
Hei,
Melko tuoreina ryttyläisinä vaimoni kanssa luemme kiinnostuneina alueen historiasta olevia tietoja. Olemme huomanneet, että vanhoilla kyläläisillä on paljonkin muistoja alueesta ihmisineen ja toimintoineen. Heitä näkee satunnaisesti kauniilla kesäilmoilla kävelemässä pitkin Vanhaa Kylätietä, jonka nro 4:ssä asumme itse. Sen talon perusti 1900 -luvun alkupuolella helsinkiläinen merikapteeni Ketola ja talo oli suvun hallussa aina vuoteen 2018, jolloin ostimme sen. Talossa toimi lääkärinä kapteenin poika ja hänen poikansa perheineen jatkoi asumista meihin saakka.