Pyhäntä pääsiäisenä 2018

Pyhäntä on Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla sijaitseva noin 1600 asukkaan pieni kunta, joka tunnetaan erityisesti monipuolisesta teollisuudestaan. Väkilukuun suhteutettuna Pyhäntä onkin Suomen teollistunein kunta.

Vaikka olen kotoisin suhteellisen läheltä Haapavedeltä, ei Pyhäntä ollut minulle entuudestaan kovinkaan tuttu paikka. Pyhännän Tavastkengässä olen ystäväperheen luona käynyt, mutta kunnan keskustassa en ainakaan muista aikaisemmin käyneeni. Tässä postauksessa en nyt esittele Tavastkenkää, mutta täytyy silti todeta, että tämä pyhäntäläinen kylä vaikuttaa melkoisen vireältä ja on näköjään valittu viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi.

Aurinkoisena pääsiäislauantaina tutustuin nyt kuitenkin sisareni kanssa minulle entuudestaan tuntemattomaan Pyhännän keskustaan, joka sijaitsee Kokkolasta Kajaaniin kulkevan valtatie 28:n ja Raahesta Iisalmeen kulkevan kantatie 88:n risteyskohdassa. Kun Pyhännälle saavutaan Kokkolasta päin, käännytään keskustaan vievälle Manuntielle juuri ennen Iisalmi-Raahe-tien risteystä.

Keskustaan käännytään Kokkolasta päin tultaessa vasemmalle.
Näkymä valtatieltä keskustaan vievälle Manuntielle.

Valtatien ja Manuntien risteyksessä on Pyhännän Seo, josta huoltamopalveluiden lisäksi löytyy myös kahvio.

Kun Manuntietä jatketaan eteenpäin, on tien oikealla puolella parin sadan metrin päässä vuonna 1999 valmistunut Kirjastotalo Iisakki.

Kirjastotalon on suunnitellut arkkitehti Pekka Harju.

Kirjastotalon takaa löytyy monipuolinen Malmin monitoimipuisto, jossa on lapsille tarkoitettujen välineiden lisäksi myös monenlaisia kuntoilulaitteita.

Yllä olevassa kuvassa näkyy vasemmalla Kirjastotalo Iisakki ja oikealla Pyhännän kunnantalo.

Kunnantalo edestäpäin kuvattuna.

Kunnantalon edustalla olevista infotauluista löytyy tietoa sekä Pyhännän kunnasta että Suomen metsistä ja metsäteollisuudesta.

Pyhännän kartta.
Pyhännän retkeily- ja ulkoilukartta.

Tiesin, että mänty on Suomen yleisin puulaji, mutten muistanut, että sen osuus on noinkin suuri kuin 46 prosenttia.

Kunnantalon jälkeen Manuntie muuttuu Keskustieksi.

Näkymä kunnantalon kohdalta Keskustielle päin.

Keskustien vasemmalta puolelta Koulutien risteyksestä löytyy toinen Pyhännän päivittäistavarakaupoista eli Sale.

Sale sijaitsee Keskustien ja Koulutien kulmauksessa.

Pyhännän yhtenäiskoulu ja koulun yhteydessä sijaitseva kunnan liikuntahalli sijaitsevat Koulutien varrella noin puolen kilometrin päässä tästä risteyksestä.

Toiselta puolelta Keskustietä Salea vastapäätä löytyy alla olevassa kuvassa näkyvä valkoinen liikerakennus, jossa on muun muassa kunnan apteekki.

Apteekin lisäksi liikerakennuksesta löytyy tällä hetkellä muun muassa parturi-kampaamo sekä kukkapalvelu ja hautaustoimisto.

R. Harjun taideteos Tikankontti liikerakennuksen ulkoseinässä on hauska yksityiskohta Pyhännän katukuvassa. Vuodelta 2003 olevasta Kalevan artikkelista sain tietää, että liikerakennuksessa on aikaisemmin toiminut Tikankontti-niminen kahvila. Samaisesta artikkelista sain lisäksi selville, että rakennus, jossa kunnanvirasto nykyään sijaitsee, on aikaisemmin ollut liikekeskus.

Kun Keskustietä jatketaan eteenpäin, on aivan valkoisen liikerakennuksen vieressä punatiilinen rakennus, josta löytyy muun muassa vuodesta 1984 toiminut hoitola Aino-Kyllikki luontaistuotekauppoineen.

Hoitola Aino-Kyllikin lisäksi rakennuksessa toimivat tällä hetkellä myös parturi-kampaamo sekä hermoratahieroja.

Keskustien oikealta puolelta löytyy heti tämän jälkeen toinen Pyhännän päivittäistavarakaupoista eli K-Market Pyhäntä.

K-Market Pyhäntä sijaitsee Keskustien ja Antintien kulmauksessa.

K-Marketin mittava remontti valmistui viime vuoden alkupuolella, ja samalla kaupan nimi vaihtui K-Market Ruokakontista K-Market Pyhännäksi.

K-Marketin kohdalta kääntyvän Antintien varrelta löytyvät sekä Pyhännän terveyskeskus että pelastuslaitos.

Pelastuslaitoksen rakennuksesta löytyvät myös Terveystalon sekä FysioLaiffin toimitilat.
Terveyskeskus on nykyään auki neljänä päivänä viikossa.

Ja sitten takaisin Keskustielle. Kun K-Marketin kohdalta jatketaan pari sataa metriä eteenpäin ja käännytään vasemmalle Kirkkotielle, löytyy sen päästä Pyhännän kirkko. Kirkko sijaitsee Pyhännänjärven niemellä, Kirkkoniemellä. Viereisen järven huomasin tosin vasta jälkikäteen netistä. Kun kirkon vieressä katselin järvelle päin, luulin katselevani peltomaisemaa.

Pyhännän kirkko on rakennettu vuosina 1907-1909.

Siikalatvan seurakunnan sivuilla kirkon kerrotaan edustavan harvinaista kalevalaisen kansallisromanttista jugendia. Kirkko toden totta on ulkonäöltään varsin poikkeuksellinen Suomen kirkkojen joukossa.

Kirkko sivulta kuvattuna.
Näkymä kirkon pihalta Pyhännänjärvelle.

Kirkon pihalta löytyy kaunis kynttilämonumentti Kaipuun liekki, johon voi sytyttää kynttilän muualle haudattujen muistoksi.

Heli Kamusen suunnittelema kynttilämonumentti paljastettiin pyhäinpäivänä 1993.

Kirkon vierestä toiselta puolelta Kirkkotietä löytyy Pyhännän Rauhanyhdistys, jota maaliskuussa oltiin laajentamassa.

Rauhanyhdistys sijaitsee aivan kirkon vieressä.

Myös seurakuntatalo sijaitsee Kirkkotien varressa.

Seurakuntatalo on alun perin toiminut pappilana.

Kirkkoniemellä, linnuntietä pitkin noin 100 metrin päässä kirkosta Raahe-Iisalmi-tien toisella puolella, on Hotelli-Ravintola Järvihelmi. Kirkon luota ei kuitenkaan autolla pääse paikkaan suoraan, vaan Kirkkotietä täytyy palata takaisin ja ajaa Keskustien kautta Raahe-Iisalmi-tielle.

Järvihelmi sijaitsee kauniilla paikalla Pyhännänjärven rannalla.

Tutustuimme paikkaan vain ulkoapäin, sillä ravintola ei pääsiäisenä ollut auki. Ravintola näyttäisi muutenkin olevan toistaiseksi auki vain maanantaista perjantaihin.

Majoitushuoneet löytyvät oikealla näkyvästä matalasta rakennuksesta.
Pyhännänjärvi avautuu aivan Järvihelmen takana.

Avoinna olevaa kahvipaikkaa ei Pyhännältä siis pääsiäislauantaina löytynyt, koskapa myös Seo oli kiinni. Siskoni muisteli, että Pyhännän keskustasta jonkun matkan päässä Iisalmen suuntaan oli joskus aikoinaan baari, jonka pihalla Oulun ja Kuopion välillä liikennöinyt bussi aina pysähtyi. Päätimme lähteä katsastamaan, löytyisikö tällainen baari tien varresta edelleen.

Rakennus löytyi kuin löytyikin, kun olimme ajaneet Pyhännän keskustasta noin kymmenen kilometriä.

”Älä kulje Olvisi ohi.”

Myöhemmin googlaillessani paikalle löytyi nimikin. Kyseessä on Pyhännän Ahokylällä sijaitseva Puolivälin baari. Harmillista, että paikka on sittemmin sulkenut ovensa. Sen perusteella, mitä paikasta esimerkiksi Auringon alla -blogista luin, se on juuri sellainen nostalginen paikka, jossa olisin mielelläni käynyt.

Pyhännältä suuntasimme Kestilään, jonne vievälle Kestiläntielle käännytään läheltä Järvihelmeä. Kestiläntien alusta löytyy uimaranta grillipaikkoineen, ja heti uimarannan jälkeen on tien vasemmalla puolella Pyhännän kotiseutumuseo.

Pyhännän kotiseutumuseo sijaitsee Kestiläntien varressa Pyhännänjärven rannalla.

Kotiseutumuseon rakennukset on siirretty paikalle eri puolilta Pyhäntää; kuvassa näkyvä 1700-luvulta peräisin oleva tuulimylly esimerkiksi Pyhännän Viitamäeltä.

Toiselta puolelta Kestiläntietä löytyy yksi Pyhännän valaistuista ulkoilureiteistä.

Sukset odottamassa hiihtäjää.

Pyhännästä jäävät päällimmäisenä mieleen erikoinen mutta kaunis kirkko, erittäin monipuolinen leikki- ja kuntoilupuisto sekä läheinen Pyhännänjärvi. Mieleen jää tietysti myös se, ettei paikasta pääsiäislauantaina löytynyt yhtään avoinna olevaa kahvi- tai ruokapaikkaa. Kunnan palvelut saattavat kuitenkin lähitulevaisuudessa lisääntyä, sillä kuntaan on suunnitteilla uusi kauppakeskus. Ehkäpä seuraavalla vierailulla myös ravintolapalveluita löytyy siis enemmän.

2 thoughts on “Pyhäntä pääsiäisenä 2018

  • 3.8.2018 at 11:59
    Permalink

    Hei
    Aivan vahingossa löyty upea kuvakalleria Pyhännästä.
    Yksi melko ’raskauttava’ nimivirhe: Kaipuun liekin on suunnitellut
    Heli Kamunen (Kallusta tuskin on olemassakaan)
    Teoksen tekijä oli jo edesmennyt seppä Raimo Piippo Pyhännän Tavastkengältä

    Reply
    • 3.8.2018 at 23:38
      Permalink

      Kiitos viestistä! KirjastoVirmassa teoksen suunnittelijaksi mainitaan Heli Kallunen. Mutta uskon kyllä, että sinulla on asiasta tietoa, joten korjaan nimen saman tien 🙂

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.