Lavia kesäkuussa 2018

Näkymä Tampereentien varrelta Lavijärven ja Velhovuoren väliseltä alueelta Lavialle tultaessa.

Lavia on Satakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta, joka vuodesta 2015 lähtien on kuulunut Poriin. Kunnassa oli sen lakkautushetkellä noin 1900 asukasta. Pienestä asukasluvustaan huolimatta Lavia vaikuttaa melkoisen vireältä paikalta, kuten esimerkiksi tästä Tyrvään sanomien jutusta voi päätellä.

Suomen maakunnista Satakunta on yksi niistä, joita vähiten tunnen. Laviassa on kuitenkin joitakin kertoja tullut käytyä ystävien mökillä. Laviassa minua viehättävät erityisesti kauniit, paikoin jylhät maisemat sekä kirkonkylän vehreä raitti ja monet kauniit vanhat rakennukset. Lavialainen järvimaisema on varmasti kaikille suomalaisille tuttu, vaikkei sitä itse tietäisikään. Lavian Lavijärvi ja Karhijärvi nimittäin löytyvät suomalaisesta euron kolikosta. Kuvan on suunnitellut lavialainen kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.

Juhannusviikolla vietimme Laviassa pari päivää, ja tutustuin tätä blogipostausta varten paikkaan aikaisempaa paremmin kamera kaulassani. Esittelen Laviasta ensin keskustaa ja sen palveluita, sitten kirkkoa ympäristöineen ja lopuksi Huuhkajavuoren tanssilavaa ja sen ympäristöä.

Kiersin ottamassa kuvia sekä torstaina että juhannusaattona perjantaina, ja varsinkin perjantaina Lavian keskustassa oli monin paikoin kovasti vilskettä – kuten varmasti lähes kaikkialla muuallakin Suomessa. Päivittäistavarakauppoja on Laviassa enää yksi, Sale, ja se oli aattona tupaten täynnä.

Sale on nykyään Lavian ainoa päivittäistavarakauppa.

Toisella puolella Tampereentietä oli vielä edellisen, parin vuoden takaisen vierailuni aikoihin Siwa, joka nyt oli lopettanut toimintansa ja jonka entiset toimitilat näyttivät olevan tyhjillään ja ikkunassa olevan ilmoituksen mukaan vuokralaista vailla.

Tampereentien varrella sijaitseva rakennus, jossa toimi aikaisemmin Siwa.

Rakennuksen oikeassa päädyssä on jo vuosien ajan toiminut Kahvibaari, jonka kuuluisaa läskisoosia käydään syömässä kauempaakin.

Lavian Kahvibaari.

Olen aikaisemminkin Laviassa käydessäni miettinyt, että tässä paikassa täytyisi joskus piipahtaa. Sisäänkäynnin yläpuolella lukee pelkästään Baari, ja oletin paikan olevan hiljainen maaseutukuppila. Se, että kyseessä on paitsi kuppila myös suosittu ruokapaikka, tulikin minulle yllätyksenä.

Kahvibaarin yrittäjä Sirkka Selander.

Myös toiselta puolelta Tampereentietä, Salen vierestä, löytyy ruokapaikka. Herkku-Mestasta saa kotilounasta, ja paikkaa voi vuokrata juhla- ja kokouspaikaksi.

Herkku-Mesta avattiin vuonna 2012 entisen Shellin tiloihin. Samasta rakennuksesta löytyy myös kukkakauppa. Entisen Väri- ja Tapettiliikkeen tilat olivat kesäkuussa tyhjillään.
Herkku-Mestasta saa myös hampurilaisia.

Laviasta löytyy myös kolmas lounaskahvila, Mintunlehti, joka sijaitsee noin puolentoista kilometrin päässä keskustasta Kankaanpäähän päin ajettaessa.

Lounaskahvila Mintunlehti ja Lihakauppa Kuusikko sijaitsevat aivan Pohjanmaantien varrella.

Lounaskahvilan kanssa samassa rakennuksessa toimii Lihakauppa Kuusikko. Hyvin harvassa tämänkokoisessa paikassa tai suuremmassakaan on lihakauppaa tässä muoviin pakattujen markettilihojen maassa. Pisteet tästä Lavialle!

Sitten palaamme takaisin keskustaan. Viihteellä voi Kahvibaarin lisäksi käydä toisella puolella Tampereentietä sijaitsevassa Ravintola Catissa, joka avasi ovensa vuonna 2016 entisen Ravintola Tähtitaivaan tiloihin. Paikasta saa juotavan lisäksi myös syötävää, tosin toistaiseksi vain sunnuntaisin, jolloin paikassa on pizzasunnuntai.

Aivan Tampereentien varrella sijaitsevasta liikerakennuksesta löytyvät Ravintola Catin lisäksi apteekki, kirpputori sekä kauneushoitola.

Ravintola ei ollut auki, kun päiväsaikaan kuvia otin, joten en päässyt kurkistamaan millainen paikka on sisältä. Ulkopuolelta koko liikerakennus sen sijaan on valitettavan nuhjuisen näköinen ja kaipaisi kovasti puhdistusta tai uutta maalipintaa.

Ravintola Cat sijaitsee apteekin vieressä.

Sitten tutkailemme Lavin keskustaa myös muuten kuin ravintoloiden osalta. Alla olevassa kuvassa on näkymä Tampereentieltä Suodenniemelle päin. Kuva on otettu Kahvibaarin ja entisen Siwan rakennuksen kohdalta.

Vasemmalla näkyvässä liikerakennuksessa toimii Lavian Osuuspankki.

Lavian keskustasta löytyy jykeviä kiviaitoja sekä monia kauniita vanhoja rakennuksia.

Leveä kiviaita Lavian raitilla.

Kun kiviaidan kohdalta jatketaan pari sataa metriä Suodenniemelle päin, on tien varrella kaunis vanha puutalo, josta alla olevassa kuvassa näkyy vain osa.

Näkymä Tampereentien varrelta.

Tien oikealla puolella, yllä olevassa kuvassa näkyvän mutkan kohdalla kauniiden pylväshaapojen takana, on Lavian yhtenäiskoulu, Suomelan koulu, jonka tiloista löytyy myös Lavian kirjasto.

Lavian yhtenäiskoulussa on oppilaita noin 150.

Koulua vastapäätä sijaitsevat V. Keto-Seppälän vanhat linja-autohallit ja verstaat, joissa linja-autojen koreja on valmistettu. Nykyään paikassa toimii Suomen ainoa linja-automuseo. En ollut tätä museoa koskaan huomannutkaan, vaikka olen useaan otteeseen käynyt Laviassa.

Lavian linja-automuseo.

Museoa on esitelty kattavasti Matkoillablogissa. Sieltä selviää myös, että Lavia on aikoinaan ollut yksi Länsi-Suomen liikenteen solmukohdista ja paikan läpi on jossain vaiheessa kulkenut yli 70 bussivuoroa päivässä.

Alla olevassa kuvassa on näkymä linja-automuseon kohdalta takaisin keskustaan päin. Tien vasemmalla puolella on vanha liikerakennus.

Näkymä Tampereentien varrelta.

Liikerakennuksen seinässä olevasta kyltistä voi päätellä, että rakennuksessa on aikaisemmin toiminut pankki.

Entisestä pankkirakennuksesta löytyvät nykyään KuMeKo Forestin toimitilat.

Sitten palaamme taas keskelle kylää ja lähdemme katsomaan, mitä toisesta suunnasta löytyy.

Näkymä Tampereentieltä Pohjanmaantien liittymän kohdalta.

Yllä olevassa kuvassa näkyy aikaisemmin esittelemäni liikerakennus. Kun tästä lähdetään Poriin päin, alitetaan pian kantatie 44 eli Pohjanmaantie, minkä jälkeen Tampereentie muuttuukin Porintieksi.

Oikealla puolella tietä on pian seuraavanlainen liike- ja asuinrakennus.

Liike- ja asuinrakennus Porintien varrella.
Liikerakennuksessa olivat toiminnassa kesäkuussa ainakin parturi-kampaamo ja hautauspalvelu.

Ankeahkon näköisen liike- ja asuinrakennuksen oikeasta päädystä löytyy huomattavasti kauniimpi kivirakennus, jossa on toiminut käsityö- ja asusteliike Sinikan Puoti vuodesta 1979 lähtien.

Sinikan Puoti Lavian keskustassa Porintien varrella.

Sinikan Puodissa myydään naistenvaatteiden lisäksi liikkeen omistajan Sinikka Mäkelän tekemiä ja maalaamia posliinituotteita.

Sinikka Mäkelä on pitänyt Sinikan Puotia jo lähes 40 vuoden ajan.

Sinikan Puotiin tullaan ostoksille kauempaakin. On aina ilahduttavaa löytää tällaisia liikkeitä pienistä maaseutupaikoista.

Kun Porintietä jatketaan Sinikan Puodin kohdalta eteenpäin, on tien oikealla puolella seuraavaksi Lavian tori. Juhannusaattona torilla oli antiikki- ja keräilykirppistapahtuma.

Lavian tori sijaitsee Porintien ja Viitatien kulmauksessa. 
Torilla myytiin juhannusaattona antiikki- ja keräilytavaraa.

Yllä olevassa kuvassa taustalla näkyvä punatiilinen rakennus on entinen virastotalo, jossa muun muassa Kela aikaisemmin sijaitsi. Nykyään rakennuksessa on erilaisia liike- ja toimitiloja.

Entisestä virastotalosta löytyvät tällä hetkellä ainakin tilitoimisto, suutari ja hieroja.

Virastotalon edessä oleva kivenlohkare on lavialiittia, joka on Laviassa esiintyvä ja paikan mukaan nimetty kivilaji.

Virastotalon vierestä löytyy toinen punatiilinen matala rakennus. En tiedä, onko rakennus alun perinkin ollut liikerakennus, mutta nyt siinä ainakin on liikehuoneistoja. Rakennuksesta löytyy muun muassa posti.

Liikerakennus entisen virastotalon vieressä.
Liikerakennus Viitatieltä päin kuvattuna.

Punatiilirakennukset eivät lopu tähän. Kun Viitatietä jatketaan eteenpäin, on seuraavana vuorossa Lavian terveysasema, joka on arkkitehtuuriltaan hyvin samantyylinen kuin kaksi edellistäkin rakennusta.

Lavian terveysasema ja tehostetun palveluasumisen yksikkö Aleksin Hovi.

Toiselta puolelta Viitatietä löytyy Lavian paloasema, joka on rakennettu vuonna 1959. Lavian VPK taas on perustettu vuonna 1894.

Näkymä Viitatien varrelta paloasemalle ja takaisin Porintielle päin.

Yksi Lavian keskustan kauneimmista rakennuksista löytyy paloaseman oikealla puolella olevasta rinteestä. Tässä viehättävässä rakennuksessa oli aikaisemmin Lavian kunnantalo, ja nyt siinä on toiminut muutaman vuoden ajan päiväkoti Huvikumpu. Alun perin rakennus on toiminut merikapteeni Kaarle Wirénin ja tämän vaimon Laimin huvilana ja sen jälkeen apteekkina.

1900-luvun alkupuolella valmistuneessa rakennuksessa toimii nykyään päiväkoti.

Seuraavaksi tutustumme Lavian kauniiseen puukirkkoon, joka myöskin sijaitsee keskustaajamassa aivan Tampereentien varrella, kun aikaisemmin esitellyltä linja-automuseolta jatketaan matkaa Suodenniemelle päin.

Lavian vuonna 1823 valmistunut tasavartinen ristikirkko Tampereentieltä kuvattuna.

Kirkkoa oltiin kesäkuussa maalaamassa, ja juhannuksen aikoihin suuri osa kirkosta oli jo saanut uuden maalipinnan.

Kirkon lähellä, aivan Tampereentiessä kiinni, on Lavian kotiseutumuseo.

Kotiseutumuseo toimii vuonna 1853 rakennetussa lainajyvämakasiinissa.

Tien toisella puolella aukeaa maisema viereiselle Lavijärvelle.

Näkymä Tampereentieltä Lavijärvelle.

Siunauskappeli sijaitsee Kirkkopolulla muutaman sadan metrin päässä kirkosta.

Lavian siunauskappeli on rakennettu vuonna 1938.

Heti Kirkkopolun alussa on 1800-luvulta peräisin oleva Tulosen mökki, joka on ollut Lavia-Seuran omistuksessa 30 vuoden ajan.

Tulosen mökissä pidetään näyttelyitä mm. heinäkuisen Lavia-viikon aikaan.

Lopuksi lähdemme vielä katsastamaan Huuhkajavuoren tanssilavan ja kesäteatterin, jotka myös löytyvät Tampereentien varrelta – kirkon kohdalta on parin kilometrin matka Huuhkajavuorelle.

Matkalla Huuhkajavuorelle päin piipahdin ottamassa kuvia myös Lavijärven uimarannasta.

Lavijärven uimaranta.
Uimarannalla oli nuoria pelaamassa rantalentopalloa.

Sitten Lavian korkeimmalle paikalle eli Huuhkajavuorelle. Tänä vuonna 60-vuotispäiviään viettävän Huuhkajavuoren tanssilavan omistaa Lavian Kisa ry.

Huuhkajavuoren tanssilavan rakennuksia.
Ruokaa saa rillistä.
Huuhkajavuori Blues järjestetään tänä vuonna 10. kerran.

Tanssilavan vieressä on vuodesta 2011 ollut kesäteatteri.

Kalliolta avautuvat jylhät maisemat, joita puusto kuitenkin aika tehokkaasti peittää.

Näkymä Huuhkajavuorelta Lavijärvelle päin.
Lavijärvi pilkottaa puiden välistä.

Alhaalta Tampereentien varrelta löytyy myös kiinnostava nähtävyys eli Velhonvuoren vesiputous. Putous on suurimman osan vuodesta vedetön; vesi virtaa siinä vain keväisin ja runsaiden sateiden aikaan. Vesiputouksella on myös toinen, rivompi nimi, jota en nyt tähän kirjoita, mutta jonka voi lukea esimerkiksi tältä Suomen vesiputouksista kertovalta sivustolta. Sivulta löytyy myös kauniita talvisia kuvia jään peitossa olevasta putouksesta.

Velhonvuoren vesiputous oli kesäkuussa vedetön.

Tässä kohden Tampereentie kulkee aivan Lavijärven vieressä.

Näkymä vesiputouksen läheltä Suodenniemelle ja Tampereelle päin.
Näkymä toiseen suuntaan Lavian keskustaan päin.

Parin kilometrin päästä Suodenniemen suuntaan löytyy Pirulanvuoren näkötorni, josta avautuvat upeat järvimaisemat. Näkötorni on kuitenkin entisen Suodenniemen kunnan (nyk. Sastamala) puolella, joten esittelen tornin maisemineen myöhemmin, kun teen Suodenniemestä oman postauksensa.

Myös Laviassa riittää vielä nähtävää. Susikosken ja Sampakosken vanhat kivisillat ovat minulta vielä näkemättä samoin kuin sisällissodan aikaisen Sampakosken taistelun muistomerkki. Linja-automuseossa haluan myös vielä vierailla. Näihin kaikkiin pääsen varmasti jossain vaiheessa tutustumaan, sillä Laviassa tulee ystävien kesämökin ansiosta käytyä todennäköisesti vielä moneen kertaan.

2 thoughts on “Lavia kesäkuussa 2018

  • 14.10.2018 at 07:44
    Permalink

    Erittäin hyvä ja tyhjentävä kuvaus Laviasta.

    Reply
  • 28.8.2020 at 19:00
    Permalink

    Puhuit merikapteeni Kaarle Wirénistä jolla oli
    se komea kaksikerroksinen huvila Lavian kirkon-
    kylässä. Se ei ollut huvila vaan hän muutti siihen
    asumaan vastavihityn vaimonsa Laimi o.s. Soron
    kanssa. Ja hänen nimensä oli Karl Viktor Wirén, ei
    suinkaan Kaarle. Mutta ehkä suomenkieliset lavia-
    laiset sitten kutsuivat häntä sillä nimellä. Hän itse
    oli ruotsinkielinen.

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.