Hausjärven kirkonkylä ja Hikiä helmikuisena sunnuntaina 2018

Kantahämäläisessä Hausjärven kunnassa on neljä taajamaa, joista Hikiä on asukasluvultaan toiseksi pienin. Hausjärven kirkonkylä taas on asukasluvultaan sen verran pieni, ettei sitä lasketa taajamaksi laisinkaan.

Helmikuisena sunnuntaipäivänä vietin muutaman tunnin ensin Ryttylään ja sitten Hausjärven kirkonkylään ja Hikiään tutustuen ja kuvia ottaen. Ryttylässä olin käynyt aikaisemminkin, mutta kirkonkylä ja Hikiä olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia.

Tässä blogissa kirjoitan yleensä kuntien keskustaajamista. Noin 8500 asukkaan Hausjärvellä ei ole samanlaista keskustaa kuin kunnilla yleensä on. Taajamista suurin on Oitti, joka on myös kunnan hallinnollinen keskus. Tarkoitukseni olikin kirjoittaa tähän blogiin kunnan kahdesta suurimmasta taajamasta eli Oitista ja RyttylästäRyttylässä meni aikaa sen verran, etten olisi ennen pimeän tuloa saanut kuvattua kaikkia Oitin kohteita. Niinpä päätin Ryttylän lisäksi tehdä postauksen parin kilometrin päässä toisistaan sijaitsevista Hausjärven kirkonkylästä ja Hikiästä. Oitti sai siis jäädä toiseen kertaan. Neljän taajaman ja kirkonkylän Hausjärvi vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselta, että kirjoitan varmasti jossakin vaiheessa Oitin lisäksi myös Hausjärven pienimmästä taajamasta Monnista.

Kun Riihimäentieltä ajelee Kappalaisentietä kohti kirkonkylää, on viimeisen mutkan takaa esiin ilmestyvä, mäellä sijaitseva kirkko vaikuttava näky. En pysähtynyt ottamaan kuvaa siitä kohdasta, jossa kirkko tulee näkyviin, mutta alla on läheltä otettuja kuvia tästä vuonna 1789 valmistuneesta, Matti Tolpon suunnittelemasta puukirkosta.

Hausjärven kirkko Kappalaisentieltä päin kuvattuna.
Kirkko toiselta puolelta kuvattuna.

Aivan kirkon vieressä, vanhassa viljamakasiinissa toimii Hausjärven kotiseutumuseo. Vuonna 1949 perustettu museo on Kanta-Hämeen vanhin kotiseutumuseo.

Koristeellinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1853.

Huomasin vasta jälkeen päin, että tässä aivan takana on myös vanha pappila, jonka yhteydessä toimii Hausjärven kirkkoherranvirasto. Pappilaa voi myös vuokrata vaikkapa juhlien järjestämiseen. Voisin kuvitella, että näissä kauniissa maisemissa sijaitseva vanha kirkko on suosittu vihkikirkko. Vanhan pappilan lisäksi lähistöltä löytyy toinenkin juhlatila, Lepolan Talo. Lepolan Talossa järjestetään myös avoimia tilaisuuksia kuten vappu- ja äitienpäivälounaita sekä kesäisin kesäkahvilatoimintaa.

Kirkon kohdalla toisella puolella Kappalaisentietä on vanha rakennus, jossa toimi 1900-luvun alkupuolelta alkaen pitkään kauppa. Rakennuksessa on toiminut myös työnvälitystoimisto sekä postitoimisto. Rakennuksen historiasta ja Hausjärven historiasta ylipäätään voi lukea lisää mielenkiintoisesta Aki Rannan kirjoittamasta Akin keräilysivut -blogista.

Näkymä kirkon kohdalta takaisin Riihimäentielle päin.

Kirkko sijaitsee Kappalaisentien ja Hikiäntien kulmauksessa. Alla näkyy kuva Hikiäntien varrelta kirkolle päin. Oikeassa reunassa näkyvällä valkoisella rakennuksella on mielenkiintoinen historia. Alun perin yksikerroksinen talo on valmistunut vuonna 1880 kunnan vaivaistaloksi, joka kuitenkin toimi talossa vain parin vuoden ajan. Sen jälkeen rakennuksessa toimi kirkonkylän tyttökansakoulu parinkymmenen vuoden ajan. Hausjärven kunnantalona rakennus toimi 1920-luvulta vuoteen 1980. Tämän lisäksi rakennuksessa ovat toimineet käsivälitteinen puhelinkeskus, kansalaisopiston opetustiloja sekä elintarvikekioski. Nykyään rakennuksessa toimii yksityinen lastensuojelulaitos.

Tähän entiseen pitäjäntupaan rakennettiin toinen kerros vuonna 1936.

Hikiäntien toiselta puolelta löytyy kauniin värinen kotiseututalo Koskela. Tässä toiminta- ja kulttuurikeskuksessa järjestetään kesäisin erilaisia näyttelyitä, ja taloa voi vuokrata esimerkiksi kokouskäyttöön.

Tämä Koskelan maatilan päärakennus siirrettiin talkoilla Kurun kylästä Hausjärven kirkonkylälle nykyiselle paikalleen.

Kun Hikiäntietä jatketaan eteenpäin muutama sata metriä, on oikealla puolella tietä siunauskappeli.

Siunauskappeli sijaitsee aivan Hikiäntien varressa.
Siunauskappelin korkea osa on valmistunut vuonna 1955.
Martha Nordenswan-Lindgrenin veistämä pronssipatsas siunauskappelin vieressä.

Hautausmaa levittäytyy Hikiäntien kummallekin puolelle. Kaunis ympyrän muotoinen sankarihauta-alue on tien toisella puolella siunauskappelista katsoen.

Hautausmaan juhla-aukio muutettiin sodan aikana sankarihauta-alueeksi.

Samalta puolelta tietä löytyy rakennus, joka muistuttaa ylempänä esiteltyä kotiseutumuseoa, vaikka toki on sitä paljon pienempi. Tämä rakennus on nimeltään läpikäytävä. Ennen kuin siunauskappeli valmistui, vainajat siunattiin tässä läpikäytävässä, mikäli sää ei sallinut haudalla siunaamista.

Koristeellinen läpikäytävä hautausmaan vanhalla puolella.

Hautausmaan reunassa tien varressa sijaitsee hautaustoimisto ja kukkakauppa Kukkahaus ja hautaus. Kukkakauppa on nykyään Hausjärven kirkonkylän ainoa kauppa. Aikoinaan kirkonkylällä on ollut kauppoja enemmänkin, ja yksi kauppa kahviloineen on ollut tämän nykyisen kukkakaupan vieressä.

Kukkakauppa ja hautaustoimisto Hausjärven kirkonkylällä hautausmaan kupeessa.

Sitten jatkamme Hikiäntietä eteenpäin kohti Hikiän taajamaa, jonne on kirkonkylältä matkaa noin kaksi kilometriä. Suunnilleen puolessa välissä kirkonkylää ja Hikiää on nuorisoseura Sarastuksen vuonna 1908 valmistunut Ahjola. Paikassa järjestetään edelleen erilaisia tapahtumia ja muun muassa tansseja. Ahjolaa voi myös vuokrata omiin tilaisuuksiin.

Nuorisoseurantalo Ahjola sijaitsee rauhallisella paikalla metsän reunassa Hikiäntien varressa.

Päivä alkoi jo hämärtyä, kun kiertelin Ahjolan pihaa. Täytyy sanoa, että edellisenä iltana katsomani kauhuelokuva, jossa keskeisenä elementtinä oli vanha puutalo, oli vähän liiankin elävästi mielessä, kun kiertelin taloa ja yritin kurkkia sen ikkunoista sisään.

Rakennelma Ahjolan pihalla.
Ahjolan pihasta sotaan lähteneiden muistoksi pystytetty kivi.
Näkymä Ahjolan pihalta Hikiään päin.
Näkymä Ahjolan kohdalta kirkonkylälle päin.

Sitten jatkamme matkaa Hikiään, jossa asukkaita on noin 1200. En osannut odottaa, että kirkonkylän ja peltomaisemien jälkeen esiin tulisi yhtäkkiä suuri koulu- ja liikuntahallirakennus ja kerrostaloja.

Oikealle kääntyvää Karhintietä lähdetään Riihimäelle, jonne on matkaa kymmenisen kilometriä.
Eskon koulu liikuntahalleineen valmistui vuonna 2010.

Kuvassa näkyvä, vuonna 2010 toimintansa aloittanut Eskon koulu korvasi viisi alueen lakkautettua koulua eli Hikiän, KirkonkylänErkylän, Karhin ja Vanhantien koulut. Koulun yhteydessä toimii myös Hikiän neuvola.

Kun koulun kohdalta jatketaan matkaa vielä muutama sata metriä, on tien vasemmalla puolella Hikiän kyläkauppa. Samoissa tiloissa toiminut Hikiän M-kauppa lopetti toimintansa viime vuoden elokuussa, mutta kauppatoiminta jatkui kuitenkin lähes samantien, sillä uudet yrittäjät aloittivat tiloissa jo syyskuussa. Hienoa, että kylässä säilyi on oma kauppa!

Hikiän kyläkauppa on auki seitsemänä päivänä viikossa.
Kyläkaupassa saa arkena myös lounasta.
Kaupan työntekijä Tarja Rinne ja työharjoittelija Tiia Suikkari.

Samassa rakennuksessa kyläkaupan kanssa sijaitsevat Hikiän nuorisotilat. Aikaisemmin tiloissa toimi Hikiän kirjasto, joka kuitenkin lakkautettiin joitakin vuosia sitten. Vuonna 2006 Hämeen Sanomissa kirjoitettiin siitä, kuinka Hikiän sivukirjastoa uhkaa lakkauttaminen. Samaisessa artikkelissa todetaan myös, että Ryttylän sivukirjaston tulevaisuus ei ole uhattuna. En löytänyt tietoa siitä, minä vuonna Hikiän kirjasto lopulta lakkautettiin, mutta Ryttylän kirjasto, jonka tulevaisuuden ei pitänyt olla uhattuna, lakkautettiin vuonna 2014 (Ryttylässä tosin perustettiin jo samana vuonna yksityinen, vapaaehtoisvoimin toimiva kyläkirjasto). Suomessa on 2000-luvulla lakkautettu valtava määrä kirjastoja, mitä voi pitää erittäin lyhytnäköisenä toimintana.

Hikiän kyläkauppa ja nuorisotilat sijaitsevat samassa rakennuksessa Hikiäntien varrella.
Näkymä kaupan kohdalta kirkonkylälle päin.

Kun kaupan kohdalta jatketaan matkaa, tullaan muutaman sadan metrin päästä Hikiän asemalle.

Kävelytie asemalaiturille.

1860-luvulla rakennettu asemarakennus näkyy pienenä pisteenä radan oikealla puolella. Olin jo ajelemassa aseman pihalle ottamaan siitä lähikuvaa, kun tajusin saapuneeni jonkun pihapiiriin. Kuten sitten sainkin selville, asema on nykyisin yksityisomistuksessa. Esimerkiksi Akin keräilysivut -blogista  näkee, millaiselta Hikiän asema on näyttänyt vuonna 1915.

Aseman lähellä Asemantiellä, jolle käännytään Hikiäntieltä kyläkaupan kohdalta, on aikaisemmin ollut myös kauppoja, kahviloita ja muuta liiketoimintaa. Nelostie kulki aikoinaan Hikiän läpi juuri tästä. Alla olevassa kuvassa näkyvä rakennus on valmistunut vuonna 1935 Hausjärven Osuuskaupaksi.

Entinen Hausjärven Osuuskauppa Hikiässä vanhan nelostien varressa.

Hikiästä lähdin ajelemaan Karhintietä pitkin Riihimäelle. En ollut tajunnutkaan, kuinka lähellä Riihimäkeä Hikiä on. Alla olevassa kuvassa näkyy Hikiän kaunista harjumaisemaa, kun Karhintietä on ajettu muutama sata metriä. Näissä kauniissa maisemissa täytyy ajella joskus kesällä uudelleen.

Näkymä Karhintien varresta.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.